Päätalo-keskukseen asennettiin maanantaina 16.12. Kalle Päätalon arkistomateriaaliin perustuva kosketusnäyttö yleisön käyttöön. Kosketusnäytön sisältö tehtiin hankevastaava Aini Vääräniemen laatiman tekstin ja asiakirjavalintojen pohjalta. Tietokonealan ”sekatyöläinen” Lassi Pentikäinen muokkasi materiaalin kosketusnäytön sisällöksi. Sisällön tekemiseen käytettiin satoja tunteja aikaa sekä Päätalo-keskuksessa että Pentikäisen työpaikalla Siilinjärvellä.
Kosketusnäytön sisältö on jaettu yhteentoista osioon: Kalle Päätalon elämäkerta, perhe, kodit ja kulkuneuvot, koulutus ja saavutukset, metsätyö, armeija- ja sota-aika, rakennusmestarin työ, kirjailijan työ, haastattelut, näytelmät ja elokuvat, tutkimukset ja Kalle Päätalo –seura ry. Osiot sisältävät asiatekstin lisäksi aiheeseen liittyviä asiakirjoja ja valokuvia Kalle Päätalon elämän varsitieltä.
Kosketusnäyttö toteutettiin osana Kallioniemi-Säätiön hanketta Professori Kalle Päätalon arkistojen yhdistäminen sekä Koillismaan kulttuuriperinneaineistojen järjestäminen. Hankkeen rahoitus tulee Pohjois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymänä EU:n maaseuturahastosta. Hanketta rahoittaa paikallinen toimintaryhmä Myötäle ry.
Tarja Suni tutustui ensimmäisenä asiakkaana Kalle Päätalon elämään kosketusnäytön kautta.
Ensimmäinen asiakas Helsingistä
Ensimmäinen kosketusnäyttöön tutustunut asiakas saapui Helsingistä saakka. Ympäristöfyysikko, ilmakehätieteiden tutkija ja tiedekoordinaattori Tanja Suni Helsingin yliopistosta vietti Päätalo-päivää Taivalkoskella. Aamulla hän kävi hiihtäen Kallioniemessä.
– Halusin tulla tänne talvella, koska talvi on keskeinen vuodenaika Kallen kirjoissa. Tulo Kallioniemen rantaan järveltä päin oli aito kokemus. Mukana ollut tyttäreni haluaa tulla tänne myös kesällä, niin minäkin, sanoi Tanja Suni.
– Luin ensimmäisen kerran Kallen tuotannon 23-vuotiaana viidessä kuukaudessa. Opiskelin silloin yliopistossa ja sain tenteistä huonot arvosanat, koska luin vain Päätaloa. Kirjat todella tempaisivat minut mukaansa. Silloin minua kiinnosti kirjojen rikas kieli ja huumori. Kirjat yllättivät ja koukuttivat. Kallen ihmiskuvaus on aitoa ja rehellistä. Oli pakko saada tietää mitä kirjojen henkilöille tapahtuu seuraavaksi, kuvaili Tanja Suni ensimmäistä luku-urakkaansa.
– Tänä vuonna sain Kallen koko tuotannon syntymäpäivälahjaksi ja luin kirjat uudelleen. Nyt huomasin miten Suomen historia näkyy kirjoissa.
– Tulin tänne luettuani Ritva Ylösen väitöskirjan Tervaksinen toteemi. Haluan nähdä täällä arkistossa kirjojen arvosteluja eri aikakausilta, koska väitöskirjan mukaan Kallen kirjojen suosio oli kriitikoille aluksi käsittämätöntä. He eivät ymmärtäneet kuinka ihmiset pääsevät nostalgian kautta kokemaan omaa historiaansa. Kirjojen kansatieteellinen anti on valtava. Niistä voidaan lukea mitä arki oli, millaisia olivat eri työtavat ja -vaiheet, mitä syötiin, miten elettiin.
– Kirjat voivat olla kiinnostavia myös kansainvälisesti. Ilmoitin juuri intialaiselle kollegalleni, että Koillismaa-sarja on saatavilla englanniksi käännettynä, kertoi Tanja Suni vierailunsa päätteeksi.
Aini Vääräniemi