Sari Keskimaa Maija Saviniemen kuvaamana kevättalvella 2012.

Tiistaina Päätalon matkassa -blogissa kerrottiin helsinkiläisen mutta puolankalaislähtöisen Ritva Ylösen tekeillä olevasta väitöskirjasta, jonka aiheena on Iijoki-sarjan saama vastaanotto.

Uutisen julkaisemisen jälkeen sain viestin Sari Keskimaalta Haapavedeltä.

”Olen itsekin puolankalaislähtöinen ja teen väitöstutkimusta Oulun yliopistoon Päätalosta. Aiheeni on kielitieteellinen, tutkin Päätalon kirjojen puhekieltä”.

Olin tietysti innoissani ja pyysin tarkempia tietoja. Sari tarkensi, että hänen tutkimuksensa aihe on Puhekielen variaation funktiot Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa.

Viimeistään satavuotisjuhlille

Tutkimuksen valmistumisaikaa on hankala määritellä, koska Sari Keskimaa tekee sitä työn ohella.

”Olen kuitenkin julkisesti Päätalo-päivillä luvannut, että tutkimukseni valmistuu ennen Päätalon syntymän 100-vuotisjuhlavuotta eli ennen vuotta 2019. Jos jossakin vaiheessa pystyn tekemään tutkimusta täysipäiväisesti, prosessi tietysti nopeutuu”.

Väitöskirjasta tulee artikkelimuotoinen. Se koostuu noin neljästä artikkelista ja johdanto-osuudesta. Ensimmäinen artikkeli on parhaillaan arvioitavana eikä sitä ole vielä julkaistu. Nyt työn alla on toinen artikkeli, joka on tarkoitus saada noin vuoden sisällä valmiiksi.

Kallen ja Lainan murteiden taistelu

Sari Keskimaan gradun aiheena oli Kallen ja Lainan parisuhteen kuvaaminen murteiden ”taistelun” avulla. Sitä hän käsittelee myös ensimmäisessä artikkelissaan.

”Toisessa väitöskirja-artikkelissani tarkastelen Päätalon murteenkäyttöä kansandialektologiselta kannalta, eli pyrin kartoittamaan Päätalon Iijoki-sarjassa käyttämiä murteita sekä hänen käsityksiään niistä”, Sari Keskimaa kertoo.

Koukkuun Nuoruuden savotoista

Sari Keskimaa kertoo tutustuneensa Kalle Päätalon tuotantoon jo nuorena, ehkä 13-vuotiaana. Hän nappasi  Nuoruuden savotat vanhempiensa kirjahyllystä  ja jäi heti koukkuun.

”Luin jo teini-ikäisenä Päätalon tuotannon moneen kertaan. Olen tosiaan Puolangalta kotoisin, ja Päätalon kirjojen kieli tuntui kotoisalta. Lisäksi liitin mielessäni Iijoki-sarjan oman sukuni historiaan, sillä puolankalainen ukkini oli syntynyt 1921 ja ollut Kallen kanssa yhtä aikaa armeijassa Iin Haminassa. Ukkini kertoikin, että Päätalo oli ollut nuorena ”komia mies”.

Sitä Sari ei tiedä, oliko ukki joku Päätalon kirjoissa esiintyvistä hahmoista.

”Kouluaikoina tein tietysti kaikki mahdolliset kirjaesitelmät Päätalosta, ja Päätalon kieli valikoitui luontevasti graduni aiheeksi. Pro gradu -työni Puhu kieltä, jota määkin tajuun – Murteiden kohtaaminen Kalle Päätalon Iijoki-sarjan Kallen ja Lainan parisuhteessa valmistui 2005.”

Sari Keskimaahan palataan ilman muuta tässä blogissa uudestaan.