Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Se arvioi hallituksen toimenpiteiden parantaneen työllisyyttä, vaikka vaikutusten suuruutta on vaikea arvioida. Kuitenkin on selvää, että myönteinen taloussuhdanne on ollut keskeinen syy työllisyyden parantumiseen.

Talouskasvun ennustetaan kuitenkin hiipuvan vuoden 2020 jälkeen yhden prosentin keskipitkän ajan kasvuvauhtiin. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyys nousee 73 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, mutta kääntyy tämän jälkeen laskuun ollen 70,3 vuonna 2033. Näihin arvioihin perustuu myös kestävyysvajelaskelmat, jonka asettamiin haasteisiin julkisen talouden sopeuttamiseksi nykyinen hallitus ei ole pystynyt vastaamaan mittavista julkisten palvelujen leikkauksista huolimatta.

Hallituksen julkisen sektorin leikkauksiin ja veronkevennyksiin perustuva talouspolitiikka voidaan siis asettaa kyseenalaiseksi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden näkökulmasta. Talouspoliittinen arviointineuvosto kyseenalaistaa noususuhdanteessa tehdyt veronkevennykset ja työttömyysvakuutusmaksujen pienentämisen, jotka jättävät miljardien loven valtion kassaan. Samalla julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja, työttömien, opiskelijoiden ja eläkeläisten etuuksia on leikattu.

Sote-uudistuksen osalta talouspoliittinen arviointineuvosto näkee, että ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin, että uudistuksen julkisten menojen säästöä koskeva tavoite voitaisiin saavuttaa palvelujen laadusta tai saatavuudesta tinkimättä. Todennäköisesti hallituksen ajama markkinamalli vain kasvattaisi menoja ja ohjaisi veronmaksajien rahat suoraan terveysfirmojen taskuun.

Vaalien jälkeen muodostettavalle seuraavalle hallitukselle jää edelleenkin kahden edellisen hallituksen jälkeensä jättämä julkisen talouden kestävyyden haaste ratkaistavakseen. Kaksi ensimmäistä haki ratkaisua säästöihin soteuudistuksesta. Jos kerran sen tuomiin säästöihin ei voi luottaa, pitäisikö tulevan hallituksen muuttaa sen sijaan talouspolitiikan suuntaa?