Ollie Harding / Flickr
Kirjoitettu yhdessä Emilia Kukkalan kanssa.
Maailma on täynnä valheellisia vastakkainasetteluja, jos todellisiakin. Mutta moni asia paranisi kertalinttuulla, jos ne vain käännettäisiin nurin päin.
Kaupungeissa autokaistat pyöräteiksi ja toisin päin. Esimerkiksi Helsingin Itäväylän pitäisi olla massiivinen pyöräbulevardi. Tällä hetkellä parhaat ja nopeimmat tiet on annettu autoille, vaikka kaikki tietävät yksityisautoilun haitat ja harva nauttii liikenneruuhkissa pönöttämisestä. Jos autotiet annettaisiin pyöräilijöille, joille ne todellisuudessa kuuluvatkin, niin vastaavasti osa vanhoista pyöräteistä voitaisiin muuttaa autoilukäyttöön. Busseille, takseille ja hälytysajoneuvoille voidaan luonnollisesti jättää omat kaistansa.
Parhaat rantatontit persaukisille. Rikkaiden miljoonahuvilat pilaavat rantaviivan aina Itämereltä Saimaan kautta Syvärinjärvelle, eikä edes maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen Inarinjärvi ole tältä vaaralta suojassa. Köyhien vaatimattomammat mökit sulautuvat maisemaan kuin itsestään.
Työantajien sijaan pitää puhua työnostajista. Eiväthän työtä ostavat tahot “anna” työtä, vaan päinvastoin työntekijä on se, joka antaa työnsä työnostajalle korvausta vastaan. Sitä paitsi työn “antaminen” sen tekijälle ilman korvausta ei ole kovinkaan jalo teko. Tosiasiat tiettäviksi ja työelämän termistö uusiksi.
Keskustoihin halvemmat kämpät ja lähiöihin kalliimmat. Halvimpien asuntojen tulisi sijaita juuri keskustassa, koska köyhillä ei ole varaa eikä aikaa matkustaa edes kaupungin sisällä. Luonnollisesti näihin asuntoihin olisi tulo- ja varallisuusrajat.
Työn lisäämisen sijaan se pitää vähentää minimiin. Ihmiskunta on tuhansien vuosien ajan haaveillut pakollisen raadannan loppumisesta ja keskittymisestä oikeasti tärkeisiin asioihin, kuten kiinnostavaan työhön ja muihin toimiin, sosiaalisuuteen ja nautintoihin. Työ ei ole yhtä kuin toimeliaisuus vaan yhtä kuin kuri. Ihmiskunta ilman turhaa työtä ei ole sohvilla kuolaava passiivinen organismi, vaan nimenomaan päinvastoin. On käsittämätöntä, että vielä 2000-luvulla ollaan huolissaan siitä, ettei työtä tehdä tarpeeksi. Jaetaan työt ja tehdään niitä vain sen verran, kun on äärimmäisen välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnille, ei osakkeenomistajille. Vapautetaan muu aika elämälle.
Talvi kesäksi ja kesä talveksi. Tarvitseeko tätä edes perustella. Suomessa vuodenaika nimeltään pask…talvi kestää noin yhdeksän kuukautta ja kesä kolme.
Christopher Owen / Flickr
Turhat tyhjät tilat täytettäviksi tarvitseville. Tälle asiallehan ei varsinaisesti tarvitse hallinnollis-organisatoris-poliittisella tasolla tehdä mitään. Katsotaan vain talonvaltausta läpi sormien, niin yksille tarpeettomat, toisille elintärkeät tyhjät toimistotilat, haamuhallit ja -huvilat muuttuvat asunnoiksi, sosiaalikeskuksiksi, treenikämpiksi, keikkapaikoiksi, työväentaloiksi, yhteiskeittiöiksi… Mitä itse tekisit?
Valvotaan valvojia, eikä toisin päin. Pomot kyttäävät työntekijöitä, kenet vain voi ilmiantaa viranomaisille, poliisi tutkii poliisin rikokset sikäli, kun tutkii. Eikö olisi mielekkäämpää kääntää tilanne toisin päin? Valvojia täytyy valvoa, koska heillä on valtaa. Kuitenkin, koska (jopa kyttien) kyttääminen on rasittavaa puuhaa, olisi ehkä helpointa vain luopua koko asetelmasta, jossa joillakuilla on valtaa toisten yli.
Tuetaan auton muuntoa eikä ostoa. Kun niitä yksityisautoja nyt kuitenkin jossain määrin tarvitaan ja tullaan vielä käyttämään, niin mahdolliset tuet ja helpotukset pitäisi kohdistaa vanhojen bensakoneiden muuntamiseksi etanolilla käyviin. Päästöt ja laskut laskevat, mutta samanaikaisesti etanolin eri raaka-ainemateriaalien hyödyntämistä pitää jatkokehittää. Uusien (ja uusien ja uusien ja uusien) “eko”autojen ympäristöystävällisyyteen kokonaiskuvassa ei usko kuin autoteollisuus.
Sosiaalinen media epäsosiaaliseksi. Sosiaalinen media on valjastettu tällä hetkellä oman elämän julkisivun positiivisten puolien esittelyyn, siis kunkin tuotantoyksik…anteeksi, yksilön, julkikuvan rakentamiseen ja kiillottamiseen. Epäonnistumiset, vitutukset ja viha ovat suorastaan tabun asemassa. Tarvitaan media, jossa kerrotaan skumppalomalentojen sijaan siitä, kun kaikki menee ihan päin helevettiä. Esimerkkinä tällaisen negatiivisen vertaistuen positiivisesta voimasta käyköön Arto Paasilinnan romaani Hurmaava joukkoitsemurha.
Puistoista puustoja. Roundup-kyllästettyjen, kynittyjen ja kylvettyjen nurmikoiden tilalle sitä, mitä siinä kasvaisi muutenkin. Esimerkiksi rikkaruohoja ja puita. Ja omenapuita, mutta ei niitä noin kolmea käytettyä lajiketta, vaan Suomessakin periaatteessa kasvavia satoja. Tämä laajentaisi kaupunkien lajistoa ihan perkeleesti. Kun sitä jengiä näillä alueilla ravaa kuitenkin, niin kyllä sinne talsiutuvat tarpeelliset polut ja jättävät itsensä puskematta liiat puut. Myös kaikenlaiset ötökät ja muut mönkiäiset varmaankin arvostaisivat.
Kissat koiriksi. Eikun koirat kissoiksi. Hei, toimittajilta loppui mielikuvitus.
macgyvertdk/ Flickr
Mitkä muut asiat pitäisi kääntää nurin perin?
PS. Asevelvollisuudesta aseoikeuteen -ajatusta kirjoittajat eivät kyenneet kääntämään nurin päin, koska olivat täysin vastakkaista mieltä siitä, mitä “aseoikeus” tarkoittaisi. Asevelvollisuudesta luopumisesta vallitsi kuitenkin liikuttava yksimielisyys.