Harvoin näkee sellaista vihaa, luokkataisteluretoriikkaa ja yleislakkointoa kuin tiistaina hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen. Yle tiivisti Sipilän, Stubbin ja Soinin leikkauskaavailut kuvaan:

(Yle)

Yle Uutisgrafiikka

Nyt-liite julkaisi leikkauksista myös kätevän takinkääntömuistutuksen.

Käytännössä hallitus haluaa heikentää työehtoja, leikata palkkoja erityisesti sairailta ja matalapalkka-alojen naisilta sekä murskata oikeuden sopia minimiä paremmista työehdoista. Varsinkin viimeiseen kohtaan kannattaa pysähtyä.

Työehtosopimus on työntekijän ja työnantajan tekemä sopimus, jossa voidaan sopia esimerkiksi sairasajan palkasta, ylityö- ja sunnuntaikorvauksista sekä palkallisista arkipyhistä. Hallitus haluaa nyt kävellä työehtosopimusten yli. Reko Ravela selittää:

Yleinen työoikeudellinen periaate on aina ollut että työlainsäädäntö määrittelee työntekijälle kuuluvat minimiehdot jota paremmin työntekijät saavat toki vapaasti sopia henkilökohtaisesti tai kollektiivisesti. Nyt näyttäisi siltä että hallitus uhoaa tosissaan tekevänsä lain joka joiltain osin määrittäisi työntekijöille maksimityöehdot, jota paremmin ei saisi sopia. Minun järkeni mukaan tämä on ainutlaatuista kansainvälisestikin, ja epäilen todella miten tämä saadaan sovitettua esim. kansainvälisiin työoikeudellisiin sopimuksiin.

Kaikella järjellä katsottuna kyseessä olisi toimi jolla puututtaisiin työntekijöiden oikeuteen sopia työehdoistaan. Periaate että työlainsäädännön tehtävä on suojella työntekijöitä, nojaa perustuslaissa ainakin siihen kuuluisaan kohtaan jonka mukaan ”julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta”. En tiedä aiotaanko tämäkin nyt muuttaa muotoon ”julkisen vallan on huolehdittava pääoman suojelusta”, ainakin se vastaisi esityksen henkeä. Ollaanko hallituksessa oikeasti ihan pihalla siitä mikä on perustuslain ja kansainvälisten sopimusten puitteissa mahdollista, vai onko tämä uusi yritys bluffata ja painostaa ay-liike myönnytyksiin?

Hesarin haastattelema työoikeuden professori tosin pitää mahdollisena, että työehtojen jyrääminen on lakiteknisesti tehtävissä, ja hallitus on ainakin väittänyt turvanneensa selustansa tässä asiassa. Ammattiliitoissa ollaan luonnollisesti eri mieltä.

Toinen vähemmän keskusteltu asia hallituksen kiristyspaketissa on tulonsiirto työnantajille. Hallitus aikoo alentaa yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua  1,72 prosenttiyksiköllä. En ole nähnyt tarkkoja laskelmia, mutta ilmeisesti kyseessä on yli miljardin euron kevennys yrityksille.

Miten paksusta rautalangasta tämä pitää vääntää?

Hallitus leikkaa kaikkein köyhimmiltä ja antaa rahaa yrityksille.

Hallitus ottaa rahaa erityisesti lapsilta, sairailta, naisilta ja työttömiltä ja siirtää sitä yksityisille työnantajille.

Hallitus syyllistää ja kurittaa tuista riippuvaisia ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein epävarmimmassa asemassa, ja samalla tukee yrityksiä miljardiluokan tulonsiirrolla.

Hallitus leikkaa palkkoja arkipyhien kautta keskimäärin kahdella sadalla eurolla vuodessa, laittaa työntekijän maksamaan yhdestä flunssapäivästä keskimäärin 110 euroa ja leikkaa tyypillistä sunnuntaipalkkaa parilla kympillä per sunnuntai eli sadoilla euroilla vuodessa. Yritykset eivät joudu ”kantamaan vastuuta” vastaavalla tavalla, vaan ne saavat jälleen kerran lisää taloudellisia helpotuksia.

Kiristyspaketti on äärimmäinen nöyryytys ammattiyhdistysliikkeelle ja sodanjulistus työntekijöitä kohtaan. Liittojen aktiivit ovat erittäin vihaisia. Osastoissa kuohuu. Tuskin on liian mahtipontista arvioida, että tällä hallituskaudella ratkaistaan Suomen ammattiliittojen kohtalo. Alistuvatko ne hampaattomina? Lähtevätkö ne yleislakkoon? Jos lähtevät, pystyykö Sipilä tekemään thatcherit ja nujertamaan liitot lopullisesti?

Liitot pystyvät joko kaatamaan Sipilän kiristyspaketin tai hyväksymään sen ja samalla oman hitaan rappeutumisensa.

Leikkausten vastaista liikehdintää voi seurata esimerkiksi Saatte mitä tilaatte -sivustolla.

Lopuksi muutama näyte ensireaktioista leikkauksiin:

856189

”Tämä on se osuus, joka meidän työssäkäyvien pitää näissä talkoissa kantaa”, hallitus tiedotti naama tonnin seteli -ilmeellä.