Poliisi kävelee maalipommitetun, kivitetyn ja tägätyn Helsingin Tilakeskuksen ohi talonvaltaajien mielenosoituksessa tiistaina.
Tiistai-ilta Helsingissä. Mielenosoitus, josta ei ole ilmoitettu poliisille etukäteen ja jolla ei ole virallista järjestäjää, kerää 150 ihmistä Dallapénpuistoon Sörnäisiin. Kulkue kävelee kohti Vaasankatua, rakentaa työmaa-aidoista häkin poliisiauton ympärille, heittelee maalipommeilla poliisiautoa ja kaupungin tilakeskusta, kivittää ikkunoita ja poliiseja, ampuu ilotulitteita ja hajautuu tunnin jälkeen Kalasataman metroasemalle samalla, kun luotiliiveillä, kilvillä, kypärillä ja pampuilla varustautuneet poliisit lähestyvät.
”Huvilan purkaminen Herttoniemessä nosti raivon – mielenosoittajat rikkoivat ikkunoita ja murjoivat poliisiautoja”, otsikoi Hesari.
Mistä on kyse?
Vuosina 2007-2008 Helsingissä koettiin suuri talonvaltausaalto, jossa otettiin haltuun kymmeniä tiloja muun muassa Vallilasta, Tokoinrannasta, Herttoniemestä, Töölöstä, Punavuoresta ja Kalasatamasta. Poliisi hyökkäsi tiloihin milloin moottorisahalla oven läpi (Katajanokan squat Karku), milloin laskemalla erikoisjoukkoja köydellä helikopterista (Telakkakatu 6:n valtaus).
Häädöt innostivat lisää ihmisiä liittymään valtaajiin. Jokaisen häädön jälkeen järjestettiin mielenosoitus. Joskus tukittiin Kampin kauppakeskuksen ovet, joskus vallattiin Mannerheimintie ja kannettiin sinne sohvia. Häädöissä koettu poliisiväkivalta yhdisti ja katkeroitti ihmisiä. Tuli lisää valtauksia: bilevaltauksia, protestivaltauksia, asumisvaltauksia, sosiaalikeskusvaltauksia.
Kun Elimäenkadun sosiaalikeskuksessa protestoitiin tulevaa häätöä, mielenosoitukseen oli soluttautunut siviilipoliisi, joka videokuvasi ihmisiä. Kulkueen palattua talolle valtaajat vierittivät tielle bensalla valeltuja autonrenkaita ja sytyttivät ne tuleen. Mellakkapoliisit perääntyivät kilpiensä kanssa näyttäen Asterix-sarjakuvan roomalaisilta. Jännitteet olivat aivan poikkeukselliset suomalaiseksi toiminnaksi.
Valtaukset tyrehtyivät vasta, kun kaupunki antoi valtaajien pitää ensin Rajasaaren squatin ja sitten Sompasaaren sosiaalikeskus Sataman. Hallinnan näkökulmasta kaupunki teki viisaasti lopettamalla häädöt ja jättämällä valtaajat yhteen taloon omaan liemeensä.
Soundipyörä tiistain valtausmielenosoituksessa.
Poliisi purkaa mielenosoittajien poliisiautolle työmaa-aidoista rakentamaa ansaa.
Nyt Helsingin kaduilla muhii uusi squattiwokki, sekalaisista uusista ja vanhoista aineksista koostuva valtaajajoukko. On vasta maaliskuun alku, ja valtauskausi on jo avattu näyttävästi.
Helsingin kaupunki reagoi tiistaina Herttoniemen talonvaltaukseen poikkeuksellisen vihamielisesti ja väkivaltaisesti. Vielä maanantaina Nuorisoasiainkeskus toimi välittäjänä kaupungin ja valtaajien välisissä neuvotteluissa, jotka koskivat Fastholman vanhaa hirsihuvilaa. Tiistaiaamuna mellakkapoliisit tunkeutuivat taloon rikkomalla oven ja tyhjensivät talon.
Hyvän kokonaiskuvan tapahtumasta saa Hesarin jutusta. Siinä herttoniemeläinen ihmettelee valtavaa poliisioperaatiota ja nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio huomauttaa, että kaupungin aiempien kokemusten mukaan häätöjen jälkeen ”valtaustoiminta vain jatkuu, ja siirtyy muualle”.
Heti häädön jälkeen kaupunki kävi huvilan kimppuun kaivinkoneella ja puskutraktorilla. Suomessa ei yleensä pureta vallattuja taloja välittömästi häädön jälkeen. Tällaisia taktiikoita on käytetty ennemmin Kööpenhaminan Ungdomshusetin kaltaisissa kansainvälisesti suurissa valtaushäädöissä.
Hallinnan näkökulmasta kaupunki teki typerästi iskemällä valtaukseen tavalla, joka aivan varmasti radikalisoi uusia ihmisiä. Eräs valtaajista kertoi, että squat Mummolaksi ristitty valtaus keräsi nopeasti ihmisiä, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet valtauksissa mukana.
”Tuntui, ettei aktivistiskenessä ole pitkään aikaa ollut sellaista uutta energiaa ja innostunutta meininkiä kuin Mummolassa viime viikolla.”
Myös talousnäkökulmasta häätö on erikoinen: pelkkä poliisioperaatio maksaa kymmeniä tuhansia euroja, puhumattakaan nopean purkamisen kustannuksista.
Miksi talo sitten häädettiin ja purettiin poikkeuksellisen nopeasti? Ehkä tilakeskus pelkäsi valtaajien saamaa suurta myönteistä huomiota. Paikalliset asukkaat ja Fastholman huvilan tukijat ottivat suopeasti vastaan valtaajat, jotka remontoivat taloa ja järjestivät tekemistä kaikenikäisille. Tätä vauhtia muutkin saattaisivat innostua talonvaltausten sanomasta:
Kamppailussa vallattujen tilojen puolesta ei ole kyse vain yksittäisistä taloista. Kyseessä on laajempi vastarinta yhä kaupallistuvaa kaupunkitilaa kohtaan, jossa yksilö joutuu oikeuttamaan oleskelunsa kuluttamalla. Squat Mummola oli yksittäinen vastalause kapitalistiselle, autoritaariselle kaupunkitilalle, osana maailmanlaajuista autonomisten tilojen liikettä.
Sen perusteella, mitä eräs kaupungin työntekijä kertoi, tilakeskus kertoi kaupungin muille osastoille jotakin aivan muuta ja sitten meni omin päin pyytämään poliisilta virka-apua. Esimerkiksi nuorisoasiainkeskukselle häätö vaikutti tulevan yllätyksenä.
Voi kysyä, kuten Matti Hirvonen kirjoittaa,
millaisen signaalin tilakeskuksen toiminta antaa paitsi alueen asukkaille niin myös niille nuorille, joiden viikkojen työ ja tulevaisuuden unelmat revitään väkivaltaisesti palasiksi heidän silmiensä edessä?
Olikohan tilakeskuksen viranhaltijat miettineet ihan loppuun asti päätöksen vaikutuksia?
Lisäys klo 23.28: Lauri Punamäki kirjoitti erittäin hyvän tekstin häädöstä:
1) En ole ikinä Helsingissä ollut vastaavassa mestassa jota yritetään saada omaehtoiseen käyttöön, ja pelkään pahoin että en ehkä jatkossa tuu enää olemaan. Fastholma oli ensinnäkin iso. Toiseksi se oli suhteellisen hyväkuntoinen (ei vesivahinkoja, asbestia, homeongelmaa, ei muitakaan sisäilmaongelmia). Kolmanneksi se oli mielettömän hienossa ympäristössä (keskellä metsää omalla pihalla, lähellä meren rantaa, ei kuitenkaan hirveän kaukana lähimmästä julkisen liikenteen pysäkistä ja metroradasta, idässä). Kaikki mestat joissa oon käynyt ennen on olleet joko paljon huonommassa kunnossa, tai melko ankeita toimisto- yms. rakennuksia, ja/tai ankeassa ympäristössä, tai kaukana Helsingistä. Useat on olleet paikassa, joka on kaavotettu niin, että paikan pitäminen olisi vaatinut kaavamuutosta. Fastholman tontille ei ole mitään suunnitelmia, paikka on kaavotettu virkistysalueeksi, talo olisi voinut seistä siinä seuraavat ainakin kakskyt vuotta.
2) Miksi Tilakeskus toimi näin? Vahvin oletukseni on, että TK halusi ehtiä ennenkuin avoin poliittinen prosessi olisi mahdollisesti ehtinyt sekaantumaan asiaan – ja poliittisen prosessin torppaamiseen tarvittiin talon tuhoaminen. Mutta mitä TK sitten pelkäsi? Pelkäsikö se, että sille sälytetään jotain kuluja, jos sopimus talon käytöstä olisi sittenkin saatu syntymään? Pelkäsikö se uutta romanileiriä? Metsän keskellä olevan talon käyttämisen luvatta ei luulisi tuottavan kenellekään mitään akuuttia ongelmaa, sellaista joka vaatisi tällaisia toimia. TK oli jo virallisesti sanoutunut irti vastuusta mitä tulee talossa olevien turvallisuuteen.
3) TK:n on täytynyt suunnitella häätö ja purku jo viime viikolla – purkukalustoa ja poliisioperaatiota ei tilata päivän tai kahden varoitusajalla. Silti sen toiminta tuli täytenä yllätyksenä ainakin Nuorisoasiainkeskukselle. Kuinka suuri toimivalta TK:lla oikein on? Sen ei ilmeisesti tarvitse tiedottaa suunnitelmistaan Nakille, mutta entä rakennuslautakunnalle?
Poliisi oli varautunut valtaajien kulkueeseen kilvillä, pampuilla, luotiliiveillä ja kypärillä.
Mielenosoituksessa marssi noin 150 ihmistä.