Pontus PurokuruYksi viime päivien puheenaiheista on ollut työsuhde, jonka Hesburger purki työntekijän nimettömän twiitin vuoksi. Siitä on puhuttu vähemmän, että tapahtuman taustalla oli sukupuolivähemmistöön kohdistuva organisoitu ja vainoamiseen johtanut vihakampanja. Sen aloitti Ylilaudan foorumi ja sitä levitti erityisesti perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.
Sisältövaroitus: tässä tekstissä on lainauksia raa’asta transvihamielisestä puheesta ja Ylilaudan slurreista.
Työpäivän jälkeen 9. marraskuuta nuori työntekijä twiittaa väsyneenä ja turhautuneena:
20 minuuttia ennen sulkemisaikaa sisälle astuu jäbä Make America Great Again -lippalakki päässä. Ois tehnyt mieli sylkästä sen purilaiseen.
Viestistä tai Twitter-tililtä ei käy ilmi, missä henkilö on töissä. Twitter-tilillä mainitaan pelkkä etunimi: Eeli.
Ylilaudalle perustetaan Eeliä käsittelevä ketju aamuyöllä 12. marraskuuta. ”Kellään tietoa missä tää suvakki on töissä? Ois pomolle hiukan asiaa”, ketjun aloittaja kirjoittaa. Keskustelijat saavat selville, että Eeli on nimensä muuttanut muunsukupuolinen Hesburgerin myyjä. Ylilaudalla selvitetään myös Eelin aikaisempi nimi eli dead name.
”Dead namen etsiminen on vaatinut heiltä vakavasti vihamielisen motiivin sekä paljon aikaa ja energiaa, koska olen tehnyt virallisen nimenmuutoksen maistraatissa puolitoista vuotta sitten”, Eeli sanoo sähköpostitse antamassaan haastattelussa.
”Kiusaajat Ylilaudalla ovat järjestelmällisesti etsineet tietojani ja transvihassaan käyttäneet minua vastaan kyseistä nimeä. Tämä on perinteinen transfobinen vihateon muoto.”
Eelin dead namea ja puhelinnumeroa levitetään Ylilaudalla. [Sisältövaroitus tästä kappaleesta.] ”Suurin moka on ollut se että toi on t—u ja otti kantaa trumpiin”, kirjoittaa eräs keskustelijoista. ”Moni t—u tappaa ittensä hoidon jälkeen”, kirjoittaa toinen. ”T—t ja muut mielisairas tapaukset uuniin”, muotoilee kolmas. Ketjua luetaan vuorokaudessa 12 000 kertaa.
Twitterissä kolme henkilöä twiittaa Hesburgerille Eelin vanhan nimen ja tiedon hampurilaistwiitistä. Sebastian Tynkkynen kysyy yhdeltä heistä lähteitä.
Samana päivänä Tynkkynen kirjoittaa ensimmäisen Facebook-tekstinsä aiheesta. Keskustelu Eelistä leviää Ylilaudan, Twitterin ja Facebookin lisäksi muun muassa Suomi24:ään. Ylilauta arkistoi Eeliin kohdistuneen ketjun ”eeppisenä”, vaikka moni on ilmiantanut langan ylläpidolle sen vihasanoman ja hyökkäävän sisällön takia.
Tynkkynen levittää Eelin vanhaa nimeä ja väittää valheellisesti, että tiedot olisivat löytyneet Eelin omalta Twitter-tililtä. Iltalehti tekee asiasta uutisen ja toistaa Tynkkysen väitteet tarkistamatta niitä:
Kun lehdelle huomautetaan, että Tynkkysen väitteet eivät pidä paikkaansa, lehti korjaa uutista ja lisää merkinnän: ”Tynkkynen ei suostunut tarkentamaan, millä tavalla hän tietonsa varmisti, eikä Iltalehti ole saanut väitteelle vahvistusta.” Hampurilaistwiitistä uutisoivat myös Talouselämä, MTV ja Ilta-Sanomat.
”Tynkkynen on antanut minusta väärää tietoa ja mustamaalannut minut samalla niin, etten pysty puolustamaan mitenkään itseäni”, Eeli sanoo. ”Vaikka Tynkkysen FB-päivitys on ilmiannettu minun yksityisyyttä loukkaavana ja se rikkoo myös Facebookin sääntöjä, päivitys on edelleen kaikkien nähtävillä.”
”Hän myös myöhemmin twiittasi ja kertoi vierailleensa Hesburgerin toimipisteessä minun perääni kysellen. Tämä antoi mielestäni sellaisen kuvan, että minun vainoaminen julkisesti on hyväksyttävää. Vaino siirtyi virtuaalisesta maailmasta tosielämään ja koin oloni erittäin uhatuksi.”
Eeli muutti Twitter-tilinsä yksityiseksi ja vaihtoi käyttäjätunnustaan. Ylilaudan keskustelijat eivät jättäneet häntä rauhaan, vaan jakoivat Eelin uuden tilin tiedot ja ahdistelivat myös niitä, jotka tukivat Eeliä julkisesti Twitteristä.
”Eniten minua pelotti se, että nämä anonyymit hyökkäävät ystävieni kimppuun ja jouduin todella monelle minulle kommentoineelle pyytämään, että he laittavat edes väliaikaisesti Twitter-tilinsä yksityiseksi, ettei heidän tiliään lähdettäisi tutkimaan”, Eeli sanoo.
”Eli tämä vihakampanja ei ole ainoastaan kohdistunut tai vahingoittanut minua, vaan myös kohteena on ollut minun lähipiirini ja minua julkisesti puolustaneet ihmiset.”
Eeli pyysi maistraatista turvakiellon ja vaihtoi puhelinnumeronsa. Vihakampanjan aikana Hesburger purki Eelin työsuhteen yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Ylilaudalla iloitaan ”potkuista”. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja työoikeuden professori Seppo Koskinen ovat ottaneet kantaa.
Eeli, miten koet median onnistuneen uutisoinnissa?
”Koen että Iltalehti on antanut Tynkkyselle hyvän platformin jatkaa Facebookissa masinoimaansa vihakampanjaa. Lehden artikkelit nousivat luetuimmiksi nopeasti ja varmasti myös laajensivat Tynkkysen FB-päivityksen lukijakuntaa.
On naurettavaa ajatella, että minulla olisi ollut mahdollisuutta vaikuttaa mitenkään tapauksen uutisointiin, ilman että olisin joutunut vielä huonompaan asemaan. Mediassa ei kyseenalaistettu ollenkaan sitä, että Sebastian Tynkkynen jakoi yksityishenkilön tietoja. Keskustelussa ei myöskään ollut läsnä minun vainoamiseni yksi isoimmista motiiveista eli transfobia ja sen lietsominen.
Sebastian Tynkkysen kohdalla uskon, että hän näki tilaisuuden kerätä irtopisteitä ja saada helppoa julkisuutta ottamalla minut silmätikuksi, kun en jaa samanlaista poliittista maailmankatsomusta. Facebookissa Tynkkynen oli korostanut pinkillä itsemuokkaamassaan kuvassaan, jossa siis oli nimeni ja kuvani ja twiitistäni irrotettu teksti, että olen feministi.
Sosiaalisessa mediassa on ollut paljon keskustelua, jossa on faktat tapahtuneesta paremmin esillä. Erityisesti Twitterissä keskustelu on käynyt kuumana ja moni on myös haastanut siellä Sebastian Tynkkysen muun muassa kertomaan tarkemmin, mistä on saanut minua koskevat faktat.
Moni on blogannut aiheesta ja kyseenalaistanut Sebastian Tynkkysen agendaa ja ylipäätänsä sitä, onko oikein riepotella yksityistä henkilöä, kun itse on julkinen henkilö.”
Mitä kaikkea vihakampanjasta ja julkisuudesta on seurannut? Oletko saanut myös tukea?
”Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, olen joutunut vaihtamaan puhelinnumeroani koska minua on vainottu. Tapauksen transvihaisuus on tuntunut erittäin henkilökohtaiselta ja pahalta, ja tapaus on vaikuttanut myös lähipiiriini ja ystäviini.
Vaikka anonyymisti Twitterissä olen paljon jakanut transpolikokemuksiani ja näissä Twitter-piireissä ollut aktiivisesti esillä muunsukupuolisena, tämä ei päde työpaikkaani. Siellä en ollut vielä uskaltanut kertoa transsukupuolisuudestani, koska luonnollisesti pelkäsin miten siihen suhtaudutaan. Eli tämä myllytys on myös repinyt minut transkaapista ulos työpaikan porukoille ja muutenkin julkisesti saattanut kaikkien tietoon, mikä sukupuoleni on.
Totta kai minulla on ollut vaikeaa, mutta onnekseni minulla on vahva ja rakastava tukipiiri, enkä ole jäänyt yksin. Tuntemattomat tahot ovat puolustaneet minua, vaikka itse ovat myös joutuneet Ylilaudan riepoteltaviksi. Kiitokset heille, mikään ei ole tuntunut paremmalta kuin tietää, että minun takanani on monta minulle tuttua, mutta myös tuntematonta henkilöä ja tahoa, jotka ovat valmiita auttamaan.”
Miten vihakampanjan kohteeksi joutuvaa ihmistä voi tukea? Haluatko sanoa vielä jotain muuta?
”Sukupuolivähemmistöihin, tai oikeastaan mihin tahansa vähemmistöön, kohdistuvan vihateon sattuessa enemmistöjen pitää osoittaa tukensa ja auttaa, muuten vaikenemisellaan hyväksyy vihapuheen.
Niin kuin missä tahansa tilanteessa, faktojen tarkistaminen on tärkeää, ennen kuin jakaa tietoa eteenpäin.
Henkilökohtaisella tasolla sanoisin, että lähipiirin ei pidä vähätellä eikä painostaa tiettyihin ratkaisuihin vaan tukea henkilöä parhaansa mukaan. On myös ymmärrettävää, että kiinnostus asiaa kohtaan on suuri, mutta pitää mennä vainotun ehdoilla – tämä pätee myös informaation jakamiseen eteenpäin.
Kun tilanne on kriittinen ja vainotun on ylipäätänsä vaikea hallita elämäänsä, on tärkeää, että tukipiiri on turvallinen paikka, jossa tilanne pysyy hallussa.
On ymmärrettävää, että media ei ole automaattisesti sorrettujen ja vähemmistöjen puolella. Usein toimitukset joutuvat laatimaan juttunsa kiireessä, jotta ehtisivät julkaista uutisensa nopeasti ja ensimmäisten joukosta. Mikäli toimituksella ei ole aiempaa taustatietoa sorrettujen ryhmien asioista, ne jäävät helposti mainitsematta. Lukiessa uutisia tulisi muistaa mediakritiikki ja vaatia aktiivisesti journalismia, jossa on tehty taustatyö kunnolla, ajan kanssa ja objektiivisesti.”
Lisäys 16.11.2016 klo 15.14. Iltalehden jutun kirjoittanut toimittaja lähetti tarkennuksen: ”Uutispäällikkö oli julkaissut väärän, luonnosversion tekemästäni Tynkkysen haastattelusta illalla kun olin jo lähtenyt toimituksesta. Itse havaitsin tämän vasta seuraavana päivänä vapaapäivää viettäessäni ja pyysin, että toimitus julkaisee jutun lopullisen version. Juttua ei kirjoitettu uusiksi, vaan siitä julkaistiin julkaisuun tarkoitettu versio tiistaina 15.11. Olen erittäin pahoillani, että tällainen virhe on lehdessä käynyt.”