Ensin ulvotaan,miksei pakolaisissa ole naisia ja lapsia. Sitten kun on, lähdetään ku klux klanina liikkeelle. Juntit! #pakolaiskriisi #lahti
— Mari Pudas (@MariPudas) September 25, 2015
Suomessa on järjestetty kuukauden sisällä toistakymmentä rasistista mielenosoitusta. Turvapaikanhakijoita, vastaanottokeskuksia ja avustustyöntekijöitä vastaan on hyökätty kivillä, ilotulitteilla ja polttopulloilla.
Yleinen tapa vastustaa rasisteja on leimata heidät kouluttamattomiksi ja sivistymättömiksi junteiksi. Sosiaalisessa mediassa viitataan halveksuvasti ”elämäm koululaisiin” (kirjoitusvirheineen), joiden opiskelu on jäänyt korkeintaan peruskoulutasolle.
Kuten Ilonpilaaja-niminen bloggaaja huomauttaa, sama ajattelu on taustalla esimerkiksi muuten loistavassa Kasper Strömmanin rasistiparodiassa. Koulutetuilla ja parempiosaisilla on tapana ajatella, että rasismi liittyy nimenomaan tietämättömyyteen, sivistymättömyyteen ja kyvyttömyyteen käydä rauhallista keskustelua.
”Täytyy olla tiettyjä etuoikeuksia, että rasismille voi naureskella junttien nettipuuhasteluna”, Ilonpilaaja kirjoittaa.
Rasismin leimaaminen pelkäksi juntteiluksi on koulutetuilla ihmisille keino vapautua vastuusta.
Kun sivistyneet ja hyvin käyttäytyvät ihmiset pilkkaavat rasisteja junttiudesta, ajatuksena on, että ”tämä ei koske meitä”. Me sivistyneet emme ole sekaantuneita rasismiin, koska emme ole juntteja. Vähemmän koulutetut ihmiset tuolla jossain ovat syyllisiä rasismiin, koska he ovat juuri sellaisia, nolon näköisiä, tyhmän kuuloisia, tietämättömiä, sekavia ja aggressiivisia.
Kun vastustaa rasismia, kannattaa siis olla varovainen, ettei tule vahvistaneeksi luokkainhoa.
Jos ihmisiä arvioidaan tavanomaisten ulkoisten sosiaalisten merkkien perusteella, on tietysti totta, että uutiskuvat rasistisista mielenosoituksista näyttävät lähinnä alimpien yhteiskuntaluokkien ihmisiä. Mutta rasismi ei ole pelkästään kivien heittelyä. Vaikka olisikin, rasistiset mielenosoitukset eivät synny tyhjästä.
Sekä Suomen maahanmuuttopolitiikka että suomalainen valtakulttuuri on aina ollut kireää ja vihamielistä ulkoa tulijoita kohtaan. Tämä on pitänyt yllä homogeenista väestöä: Suomessa on Euroopan läntisistä maista vähiten ulkomaalaisia.
Kansallisvaltio ei pysy pystyssä pelkkien kouluttamattomien junttien voimalla. Juntit voivat sylkeä väärän väristen ihmisten päälle, levittää valheellisia huhuja tai ulvoa busseissa, mutta he eivät päätä rajapolitiikasta, ota rasisteja mukaan hallitukseen, käännytä ihmisiä takaisin kriisimaihin tai kirjoita lehtiin rasistisia juttuja.
Nykyaikaiset uusnatsit eivät välttämättä ole juntteja, ja esimerkiksi Jussi Halla-aho on väitellyt tohtoriksi. Rasismi ei katso koulutusluokkaa.
Vielä eilen Alexander Stubb kehui Timo Soinin politiikkaa ”suoraselkäisyydestä” ja ymmärsi ihmisiä, jotka osoittavat mieltään turvapaikanhakijoita vastaan.
”Ymmärrän, että muutos pelottaa aina. Mutta ei mielestäni näitä mielenilmauksiakaan pidä tuomita. Vastakkainasettelu ja toisen tuomitseminen ei koskaan kannata”, Stubb sanoi Iltalehden mukaan.
Ylen haastattelussa Soini syyllisti tilanteesta ”punavihreää kuplaa”.
Myös tällaiset puheenvuorot ovat osa sitä rasismia, josta meillä on tapana syyllistää vain juntteja.
