Tunnetun Financial Times:in kolumnistin ja keynesiläisen talouspolitiikan puolestapuhujan Martin Wolf:in uuden kirjan Demokraattisen kapitalismin kriisi ( The Crisis of Democratic Capitalism, 2023) esittelytekstissä todetaan suorasukaisesti:
”Elämme aikaa, jolloin taloudelliset epäonnistumiset ovat horjuttaneet uskoa globaaliin kapitalismiin. Poliittiset epäonnistumiset ovat horjuttaneet luottamusta liberaaliin demokratiaan ja jopa käsitykseen totuudesta. Siteitä, joiden pitäisi sitoa avoimet markkinat vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin, kiristetään ja hylätään jopa demokratiaksi kuvitelluilla sydänmailla. Demokraattinen kapitalismi, joka riippuu määrätietoisesta vallan ja vaurauden erottamisesta, on kaikkialla maailmassa kriisissä. Jotkut väittävät nyt, että kapitalismi on parempi ilman demokratiaa; toiset sanovat, että demokratia on parempi ilman kapitalismia.”
Hän kuitenkin uskoo, että demokratia ja kapitalismi on yhdistettävissä, vaikka vaikeaa se on:
”Kapitalismi ja demokratia ovat toisiaan täydentäviä vastakohtia: ne tarvitsevat toisiaan menestyäkseen.”
Siis näin:
”Markkinatalous, joka toimii luotettavien sääntöjen mukaan voimakkaiden mielijohteiden sijaan, tukee vaurautta ja alentaa politiikan haasteita. Kilpaileva demokratia puolestaan saa poliitikot tarjoamaan politiikkaa, joka parantaa talouden suorituskykyä ja siten ihmisten hyvinvointia. Näiden käytännön syiden lisäksi liberaalin demokratian ja markkinatalouden avioliitolle on olemassa myös moraalinen syy: molemmat perustuvat uskoon inhimillisen tahdon arvoon – ihmisillä on oikeus tehdä parhaansa itselleen; ihmisillä on samanlainen oikeus käyttää ääntään julkisissa päätöksissä. Pohjimmiltaan molemmat ovat toisiaan täydentäviä näkökohtia ihmisen vapaudesta ja ihmisarvosta.”
Jotta kapitalismi ja demokratia pysyisivät kasassa on Wolfin mukaan toteutettava seuraavat uudistukset
- Nouseva, laajalti jaettu ja kestävä elintaso
- Hyviä töitä niille, jotka jaksavat tehdä työtä ja ovat siihen valmiita
- Mahdollisuuksien tasa-arvo
- Turvallisuus sitä tarvitseville
- Erikoisoikeudet harvoille lopetetaan.
Niinpä: ”Kapitalismin ja demokratian uudistamista pitää elävöittää yksinkertainen, mutta voimakas ajatus: kansalaisuus (Citizenship < kaupunkilaisuus). Emme voi ajatella toimivamme vain kuluttajina, työntekijöinä, yritysten omistajina, säästäjinä tai sijoittajina. Meidän tulee ajatella toimivamme kansalaisina. Tämä on side, joka sitoo ihmiset yhteen vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa.”
”Kansalaisuuteen tulee Wolfin mukaan sisältyä kolme näkökohtaa:
– huolenpito kansalaisten mahdollisuudesta elää täyttä elämää;
– halu luoda talous, jonka avulla kansalaiset voivat kukoistaa tällä tavalla;
– lojaalisuus demokraattisia poliittisia ja oikeudellisia instituutioita ja niitä tukevia avoimen keskustelun ja keskinäisen suvaitsevaisuuden arvoja kohtaan.”
Wolfin ajatuksena on ”kansan hallinto, kansan toimesta, kansan puolesta” (government of the people, by the people, for the people).
Wolf jää kuitenkin Aristoteleen – johon hän monesti viittaa – vangiksi: meidän ihmisten on kansalaisina – siis kaupunkilaisina (polis) – yhdessä keskenämme päätettävä mitä on hyvä elämä (praxis). Toissijaista on, onko tämä hyvä elämä tosi (theoria/schole) suhteessa luonnonehtoihin ja -lakeihin, onko se vuorovaikutuksessaan luonnon kanssa – niin sisäisen kuin ulkoisenkin – kaunista (poiesis/oikos) ja toteutuuko työn tulosten jakaminen reilulla tavalla. Hyvä elämä on Wolfille vaade, Me ensin -lähtökohta eikä tulos toden, kauniin ja reilun elämän toteuttamisesta, siis kanssalaisuudesta, Me yhdessä toistemme ja luonnon kanssa.
Wolf tunnistaa yhteisen – siis globaalin – tarpeemme määrittää julkiset ja yhteiset hyödykkeet (public goods, commons) ja haluaa kääntää kansalaisuutta politiikan piirissä (poiesis/praxis) kanssalaisuuden suuntaan.
Mutta kuinka me kansalaiset – kaupunkilaiset – oppisimme kanssalaisiksi niin toistemme kuin luonnonkin suhteen, oppisimme siis ekologiset realiteetit?
Kaupallinen kansalaisyhteiskuntammehan purkaa perinteellistä kansallista kanssalaisuutta ja vaihtosuhteeseen – cash nexus – perustuessaan hävittää lähes kokonaan kokemuspiiristämme ne tuotannolliset ja taloudelliset välitykset, joiden kautta mitä moninaisin tavarapaljous on mahdollista tuoda näkyvillemme haluttavaksi ja ostettavaksi lähes kaikista maailmankolkista. Emmehän ole olleet itse päättämässä mitä, miksi, missä, miten ja milloin tuotetaan ja kuinka mahdollinen ylijäämä hyödynnetään. Sehän olisi paras ja oikeastaan ainoa tapa omaksua ja ottaa yhteiseksi omaksi luonto reaalisesti – ei vain halpojen tai ilmaisten lahjojen jakajana. Se on ekologista demokratiaa, kanssalaisuutta toistemme ja luonnon kanssa.
Onko sitten kapitalismi ja ekologinen demokratia yhdistettävissä? Kapitalismihan viittaa meidän ihmisten keskinäisiin valtasuhteisiin, joiden kautta rakennamme mitä moninaisimmin välittyneet suhteemme luontoon – mukana on niin tiedolliset, tekniset kuin rahoituksellisetkin välitykset. Yksityinen pääomittaminen, julkiset ja yksityiset investoinnit ja niiden rahoittaminen tyhjästä luodulla rahalla kuten nyt tehdään on lähes täysin irrottautunut – pelkkää hyvää elämää tavoitellessamme – siitä uusiutumisen ja palautumisen rytmistä mikä ekofäärissämme vallitsee. Silloin puhutaan helposti tuhansista, kymmenistätuhansista, miljoonista vuosista.
Kapitalismi edellyttää kasvua, reaaliselta osaltaan jatkuvasti uusien rintamien (frontiers) löytämistä yhä kauempaa ja yhä lähempää meitä kansalaisia siten, että kasvun rytmi tihentyy yhä korkeammiksi pilvenpiirtäjiksi yhä suuremmissa kaupungeissa, joiden aineellista hengitystä sisään ja ulos joudutaan ylläpitämään globaalien tuotantoketjujen kautta tuhoisin seurauksin.
Vain ekologisen demokratian kautta synnytetty ekologinen realismi voi purkaa tämän kiihtyvän vauhtipyörän. Mutta NYT on hätä suuri: Meidän on löydettävä leipä ja toimeentulo pian 10 miljardille ihmiselle työllä, tuotannolla ja tekniikalla, joka ei tuhoa ympäristöä ja vielä siten, että emme käy sotien toistemme kimppuun, kun ratkaisemme tätä haastetta – siis kanssalaisina!
Viite
Wolf, M. 2023. The Crisis of Democratic Capitalism. Penguin Books Ltd. Kindle Edition.