Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Asia: VN/21891/2022
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Lausunto 22.11.2022
Suomen perustuslain ”Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate” -pykälän (2 §) mukaan
”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”
Siten Suomen perustuslaki kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tästä voidaan poiketa vain kansanäänestyksen antamalla valtuutuksella.
Nykyisen kansanäänestystä koskevan perustuslain säännöksen (53§) voimassa ollessa neuvoa-antava kansanäänestys on järjestetty vain kerran, jolloin äänestyksen kohteena oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin (1994).
Kansanäänestystä varten laaditussa valtioneuvoston tiedotteessa Euroopan unionin jäsenyydestä todetaan:
”Unionissa on kolme osaa; Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. … Jäsenmaiden pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen.”
Tuolloin siis katsottiin kansanäänestys välttämättömäksi myös ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä vaikka EU ei ole edes sotilasliitto eikä konkreettisia sotilaspoliittisia sitoumuksia tehty. Liittyminen USA:n johtamaan sotilaalliseen liittokuntaan NATO:on ei ollut tuolloin vaihtoehtona. Kansanäänestyksen EU-jäsenyydelle antama legitimaatio ei siten kata sotilaallista liittoutumista USA:n johtamaan sotilasliittoon.
Siten jo NATO -jäsenhakemuksen jättäminen olisi edellyttänyt kansanäänestyksen järjestämistä. Valtiojohdon monista lupauksista huolimatta sitä ei kuitenkaan tehty.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle ”Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi” tulkitaan perustuslakia olettaen, että eduskunnalla on valtuutus siirtää lainsäädäntövaltaa eduskunnan ulkopuolelle epäsuorasti ilman kansanäänestystä ts. avata ja rajata NATO -liittolaisuudella ulko- ja sotilaspoliittisia toimintavelvollisuuksia, jotka jatkossa määrittävät eduskunnan päätösvaltaa perustuslain vastaisella tavalla.
Siten perustuslain 2§:n ja 53§:n pykälän perusteella NATO –jäsenyyden hyväksymisestä on järjestettävä kansanäänestys. Liittosopimusta ei voida hyväksyä eduskunnassa ennen kansanäänestystä.
Vantaalla 22.11.2022
Matti Vesa Volanen
emeritus koulutustutkija, PsT
Kuva: