Saatteeksi – Oxfam on arvostettu 20 järjestön kansainvälinen yhteisö, joka on verkottunut yli 90 maahan osana maailmanlaajuista muutosliikettä tavoitteena rakentaa tulevaisuus vapaaksi köyhyyden aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta (katso tarkemmin www.oxfam.org).

 

Talous meille 99 sadasta – ei vain sille yhdelle
Viime vuoden Oxfam -raportti (Talous 99%:lle – on aika rakentaa inhimillinen talous, joka hyödyttää kaikkia, ei vain etuoikeutettuja harvoja) tiivistää maailman taloustilannetta mm. seuraavasti:

1. Vuodesta 2015 lähtien rikkain 1 prosentti on omistanut enemmän vaurautta kuin kaikki muut maailmassa.

2. Kahdeksan miestä (korjattu 2018: 61) omistaa nyt saman varallisuuden kuin maailman köyhempi puolisko.

3. Köyhimmän 10%:n tulot kasvoivat alle 3 dollaria vuodessa vuosina 1988-2011, kun taas rikkaimman 1 prosentin tulot kasvoivat 182 kertaa enemmän.

4. Maailman talouksien rakenteet (design) ja toimintaperiaatteet ovat tuoneet meidät tähän äärimmäiseen, kestämättömään ja epäoikeudenmukainen tilanteeseen.

”Jätettynä ratkaisematta, kasvava epätasa-arvo repii yhteiskuntiamme hajalleen. Se lisää rikollisuutta ja turvattomuutta ja heikentää mahdollisuuksia torjua köyhyyttä. Se jättää enemmän ihmisiä, jotka pelkäävät ja toivovat vähemmän.”

 

Reilu palkka työstä
Tämän vuoden raportti (Palkitse työtä, älä rikkautta: Epätasa-arvokriisin lopettamiseksi meidän on rakennettava taloutta tavallisille työtätekeville, ei rikkaille ja voimakkaille) puolestaan toteaa: ”Rikkain 1 prosentti paketoi itselleen 82 prosenttia siitä varallisuudesta, joka luotiin vuonna 2017 – köyhimmät puolet ihmiskunnasta ei saanut mitään” Lisäksi:

o Miljardöörien vauraus on kasvanut vuosittain keskimäärin 13 prosenttia vuodesta 2010 – kuusi kertaa nopeammin kuin tavallisten työntekijöiden palkat, jotka ovat nousseet keskimäärin vain 2 prosentilla.

o Miljardöörien määrä kasvoi ennennäkemättömällä nopeudella, yksi joka toinen päivä maaliskuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana. Oxfam arvioi, että globaali 1,5% vero miljardöörien varallisuudelle mahdollistaisi jokaiselle maailman lapselle koulunkäynnin

o Kestää vain neljä päivää maailman viiden globaalin brändin kullekin toimitusjohtajalle ansaita se mitä vaatetyöläinen Bangladeshissä ansaitsee koko elämänsä aikana. Yhdysvalloissa toimitusjohtajalle kuluu hieman yli yhden työpäivän ansaita sen, mitä tavallisen työntekijä ansaitsee vuoden aikana.

o Maksaisi 2,2 miljardia dollaria vuosittain kaikkien 2,5 miljoonan vietnamilaisen vaateteollisuuden työntekijän palkan kasvattamiseksi kestävälle tasolle (a living wage). Tämä on noin kolmannes siitä summasta, joka maksetaan viiden suurimman vaatetusalan yrityksen vauraille osakkeenomistajille vuonna 2016.

 

Mikä pielessä?
OXFAMin raporteissa luetellaan useita syytekijöitä kasvavaan epätasa-arvoon, mm.

1. Yritykset työskentelevät yhä enemmän rikkaita varten.

2. Työntekijöiden ja tuottajien lisääntyvä ahtaalle paneminen (squeezing).

3. Yritykset maksimoivat voittoja myös maksamalla mahdollisimman vähän veroa.

4. Ylikyllästetyssä osakkeenomistajakapitalismissa … yrityksiä vedätetään yhä useammin yhdellä päämäärällä: maksimoikaa tuotot osakkeenomistajille.

5. Kaverikapitalismissa yritykset … käyttävät valtavaa valtaa ja vaikutusvaltaa sen varmistamiseksi, että säännökset ja kansalliset ja kansainväliset politiikat muotoillaan tavalla, joka mahdollistaa jatkuvan kannattavuuden.

Raporteissa luetellaan myös niitä vääriä oletuksia, jotka edistävät 1%:n taloutta. Niihin kuuluvat mm. seuraavat ajatukset: Markkinat ovat aina oikeassa ja hallitusten rooli on minimoitava. Yhtiöiden on maksettava voitot ja palautukset osakkeenomistajille kaikin keinoin. Äärimmäinen yksilöllinen vauraus on hyvänlaatuinen kasvain (benign) ja merkki menestyksestä eikä epätasa-arvolla ei ole merkitystä.

 

Lähtökohtia parempaan taloudenhoitoon
Paremmasta talouden suunnittelusta Oxfam raportit esittelevät mm. seuraavia ajatuksia:

o Kannustetaan liiketoimintamalleja, jotka asettavat etusijalle oikeudenmukaisemman tuoton, mukaan lukien osuuskunnat ja työntekijöiden osallistuminen yrityksen johtamiseen ja toimitusketjuihin.

o Velvoitetaan kaikki monikansalliset yritykset tekemään pakollista laillisuusvalvontaa (due diligence) niiden koko toimitusketjun osalta varmistaakseen, että kaikille työntekijöille maksetaan elinkelpoinen palkka YK:n liiketoiminta- ja ihmisoikeusperiaatteita noudattaen.

o Rajoitetaan osakkeenomistajien voittoja (returns) ja rajoitetaan yritysten ylimpien johtajien palkkausta niin, että se on korkeintaan 20-kertainen heidän mediaani työntekijän palkkaukseen nähden – mieluummin vähemmän.

o Poistetaan sukupuolten väliset palkkaerot ja varmistetaan, että naistyöntekijöiden oikeudet toteutuvat koko taloudessa. Kumotaan kaikki lait, jotka syrjivät naisten taloudellista tasa-arvoa ja panevat täytäntöön naisten oikeuksia tukevaa lainsäädäntöä ja sääntelykehyksiä.

o Poistetaan orjatyö ja köyhyyttävä palkka (poverty pay). Siirrytään vähimmäispalkkatasosta kaikkien työntekijöiden käypään palkkaan (living wage) perustuen sekä näyttöön elinkustannuksista että ammattiliittojen ja muiden työmarkkinaosapuolten täysimääräiseen osallistumiseen päätöksentekoon.

o Edistetään työntekijöiden järjestäytymistä. Säädetään oikeudelliset normit työntekijöiden oikeuksien suojaamiseksi ammattijärjestöille ja lakoille, kumotaan kaikki lait, jotka ovat näiden oikeuksien vastaisia. Sallitaan ja tuetaan työehtosopimusneuvotteluja laajalla kattavuudella.

o Poistetaan epävarmat työt ja varmistetaan, että kaikki uudet työllisyysmuodot kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. Varmistetaan kotityöntekijöiden, siirtotyöläisten ja epävirallisten työntekijöiden oikeudet. Edistetään varjotalouden (informal economy) jäsentämistä kaikkien työntekijöiden suojelemiseksi ottaen nämä työntekijät mukaan päätöksentekoprosessiin.

* referoin kahta OXFAM raporttia jossain määrin epäsystemaattisesti.

 

Lähteitä

OXFAM. 2017. AN ECONOMY FOR THE 99% It’s time to build a human economy that benefits everyone, not just the privileged few. OXFAM BRIEFING PAPER, JANUARY 2017.

OXFAM. 2018. Reward work, not wealth To end the inequality crisis, we must build an economy for ordinary working people, not the rich and powerful. OXFAM BRIEFING PAPER, JANUARY 2018.