Onnea Suomi! Hyvää neljättä YK:n vammaisten henkilöiden ihmoikeussopimuksen, lyhyesti YK:n vammaissopimuksen, vuosipäivää. YK:n vammaissopimus ratifioitiin Suomessa 10.6.2016.  Vaikka emme voikaan runsain joukoin koronan vuoksi kokoontua, voimme juhlia sopimuksen voimaantuloa etänä.

YK:n vammaissopimus turvaa kaikille ihmisille kuuluvat ja tunnustetut ihmisoikeudet myös maailman yli 650 miljoonalle vammaiselle ihmiselle. Suomessa vammaisia ihmisiä on WHO:n arvion mukaan yli 850 000. Olemme maailman suurin vähemmistö. Meitä on noin 15 prosenttia väestöstä. YK:n vammaissopimus on siitä erikoinen sopimus, että sen laatimisessa ovat olleet vahvasti mukana vammaiset ihmiset itse.

YK:n vammaissopimus on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, sillä se on osa Suomen lainsäädäntöä. Päätösten vammaisvaikutukset on aina arvioitava, ovathan vammaiset ihmiset maailman suurin vähemmistö. Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua heitä itseään koskeviin päätöksiin. Ei voi olla niin, että muut tekevät päätöksiä meidän puolestamme. Tunnetun sanonnan mukaan ”ei mitään meistä ilman meitä”.

Vammais- ja potilasjärjestöjä on kuunneltava ja kuntien vammaisneuvostoja mielipide tulee huomioida päätöksiä tehtäessä. Lain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vammaisneuvosto. Vammaisneuvostoilla on oltava todellista vaikutusvaltaa. Olisikin hyvä, jos vammaisneuvostoilla olisi läsnäolo- ja puheoikeus kuntien valtuustojen ja lautakuntien kokouksissa. Vammaisneuvoston tulee koostua vammaisista ihmisistä, heidän omaisistaan ja heidän kanssaan työtä tekevistä, eli heistä, jotka ovat arjessaan tekemisissä vammaisuuden kanssa. Vammaisten ihmisten asioita käsitellään kaikilla politiikan osa-alueilla, vaikuttaahan meidän arkeemme koko ympäröivä yhteiskunta. En suosittele yhdistettyjä vammais- ja vanhusneuvostoja, vaan pienissä kunnissa pitää mieluummin muodostaa useamman kunnnan yhteinen vammaisneuvosto.

Jos sote-uudistus tulee, niin jokaiselle hyvinvointialueelle tulee perustaa oma vammaisneuvostonsa ja kunnissa lisäksi olla omansa. Pitää muistaa, että vammaisneuvosto tulee olla jokaisessa kunnassa. Niin on määrätty kuntalaissa. Näin tulee olla jatkossakin.

YK:n vammaissopimuksen voimaantulo muutti paljon ajattelua. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö olisi vielä paljon tehtävää. Vammaisista ihmisistä tuli itsenäisiä toimijoita. He eivät enää olleet pelkkiä hoivan kohteita . Vammaisuuden alettiin nähdä johtuvan yksilön toimintarajoitteen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksena. Huomattiin se, että on tärkeää poistaa ja ehkäistä yhteiskunnassa esiintyviä esteitä vammaisten ihmisten yhteiskuntaan osallistumiselle.

YK:n vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys, esteettömyys, saavutettavuus, yhdenvertaisuus sekä vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. YK:n vammaissopimus kieltää vammaisiin ihmisiin kohdistuvan syrjinnän, häirinnän, väkivallan ja vihapuheen. Sopimus korostaa yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja yhdenvertaisia osallistumis-, toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

YK:n vammaissopimus toteaa, että vammaisilla ihmisillä on oltava oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Heidän on oltava mahdollista työskennellä, opiskella, harrastaa, liikkua paikasta toiseen, perustaa perhe, tavata ystäviä ja sukulaisia sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Vammaisen henkilön on voitava päättää itse missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Häntä ei voida siis pakottaa minkään tietyn asumisjärjestelyn käyttöön.

YK:n vammaissopimusta rikotaan jatkuvasti, vaikka se on osa Suomen lakia. On lisättävä vammaisten ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan ja eri oikeussuojakeinoista.  On huolestuttavaa, että vammaiset ihmiset kokevat syrjintää jopa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, eivätkä vammaisten ihmisten lakisääteiset oikeudet aina toteudu.

Vammaisen ihmisen ei pitäisi joutua jatkuvasti taistelemaan saadakseen oikeutta. Tulee perustaa vammasiasiavaltuutetun virka. Tuleville hyvinvointialueille tarvitaan aidosti riippumattomia esteettömyys- ja vammaisasiakoordinaattoreita/asiamiehiä tukemaan vammaisia ihmisiä. Nykyiset vammais-, sosiaali- ja potilasasiamiehet eivät ole riippumattomia, sillä heidän palkkansa maksaa sosiaali- ja terveydenhuolto.

On tärkeää, että jokainen ihmisoikeusloukkaus tuodaan julkisuuteen. Vammaisten ihmisten arjen sujuvuutta on kartoitettava säännöllisesti. Tulee laatia erilaisia tutkimuksia, tilastoja ja kartoituksia vammaisten ihmisten arjesta.

Jotta vammainen ihminen voi osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan, on hänen saatava osallistumisessa tarvitsemansa tuki. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vammainen ihminen saa tarpeisiinsa nähden riittävästi henkilökohtaista apua sekä kuljetus-, kuntoutus-, ja tulkkipalveluta ja hänen apuvälineensä ovat toimivia. Tulee karsia turhaa byrokratiaa, esim. tekemällä toistaiseksi voimassaolevia päätöksiä määräaikaisten sijaan.

YK:n vammaissopimuksen toteuttamisessa käytäntöön on vielä paljon tehtävää. Kun vammaispalvelulakia uudistetaan, on tärkeää kieltää laissa elämänmittaisten ja vammaisille ihmisille välttämättömien vammaispalveluiden kilpailuttaminen. Yli 72 000 henkilöä allekirjoitti Ei myytävänä -kansalaisaloitteen. Tuon aloitteen tavoitteiden tulee vihdoin toteutua. Vammaiset ihmiset eivät saa enää joutua olemaan nykyajan huutolaisia, eikä heidän pidä joutua pakkomuuttojen kohteeksi.

Yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää varmistaa, että kaikki arjessaan toissen henkilön apua tarvitsevat vammaiset ihmiset ovat oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaisen avun voimavararajaus/-edellytys tulee poistaa laista. Nykykäytäntö on aiheuttanut sen, että lapsilla ja esimerkiksi kehitysvammaisilla ihmisillä sekä autisteilla on ollut vaikeuksia avustajapäätöksen saamisessa. On tärkeää kehittää tuettua päätöksentekoa ja puhetta tukevia sekä korvaavia menetelmiä.

Meidän kaikkien on hyvä jakaa tietoa YK:n vammaissopimuksesta eri kanavissa, koska sopimus tunnetaan edelleen huonosti. Tulee järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia vammaisille ihmisille ja heidän perheilleenbsekä heidän kanssaan työskenteleville, ja valtion, kuntien, sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille sekä virkamiehille.

Kuntien olisi hyvä järjestää erilaisia tilaisuuksia, joissa kuntalaiset voisivat tutustua vammaisten ihmisten arkeen.  Sillä vain tiedon kautta voimme vähentää ennakkoluuloja ja muuttaa asenteita. Lakien, asetusten ja ohjeistusten lisäksi ihmisten asenteilla on suuri merkitys siinä, kuinka yhdenvertainen yhteiskuntamme on.  Mitä tutumpi jokin asia on, sitä vähemmän ihmisellä on sitä kohtaan ennakkoluuloja.

Vielä on paljon työtä edessä, että YK:n vammaissopimus toteutuu täysimääräisesti kaikkien vammaisten arjessa. Yhdenvertaisen Suomen rakentamistyössä tarvitaan meitä kaikkia.

Oheisesta linkistä löydät tietoa YK:n vammaissopimuksesta selkokielellä: https://verneri.net/selko/yhteiskunta/ihmisoikeudet/ykn-vammaissopimus/?fbclid=IwAR1zoLIWvQlKVu9WHs5yp4O70S7xVfYFbA545bn0R2WHgahVIplDbki_lPQ.

#vammaistenoikeudet #ihmisoikeudet #vammaissopimus #humanrights #yhdenvertaisuus #itsemääräämisoikeus #eivoimavararajausta #eimyytävänä #vammaiset #esteettömyys #saavutettavuus #osallisuus #ykliitto#vasemmisto #vammaisasiamies #YKVammaissopimus