Tästä kehnosta hoidosta omaiseni maksaa joka kuukausi 80 prosenttia kaikista tuloistaan ja lopuilla 20 prosentilla hän joutuu maksamaan terveydenhoitokulunsa ja osan hoitotarvikkeistansa. Hän joutuu mm. maksamaan lääkkeensä, lääkärikäyntien asiakasmaksut ja Kela-kyytien omavastuut yms. Sitten ihmetellään mikseivät palvelutaloissa asuvat käy missään. No, heillä ei ole rahaa mennä minnekään. Olen kuullut, että moni vanhus tarvitsee palvelutalossa asumisesta perittävän maksun takia toimeentulotukea. Järjestöntä! Omaiseni on kuitenkin moneen muuhun nähden onnekas. Hänellä on oma asunto palvelutalossa ja paljon ystäviä. Lisäksi hänellä on henkilökohtainen avustaja (30 t/kk eli noin 7 t/viikko), ja sen turvin hän pääsee ulkoilemaan. Ja minä autan minkä pystyn, hoidan etenkin paperitöitä.
Mutta kysyn teiltä lukijat. Onko tälläinen kunnioittavaa kohtelua, että joutuu odottamaan tunteja wc:hen pääsyä? Missä on itsemääräämisoikeus? Missä elämänlaatu?
Miksi hoitaja uupuu? Miksi teetetään liikaa hommia, jaksamisen yli? Tarvitaan lisää hyviä hoitajia! Tarvitsemme myös vanhus- ja vammaisasiamiehen tähän maahan, sillä selvästikin vammaiset henkilöt ja vanhukset ovat nyt heitteillä ja he tarvitsevat suojelijaa. Ja koulutukseen on panostettava, esimerkiksi lähihoitajaksi pyrkivien soveltuvuuskokeet on palautettava ja lisättävä lähiopetusta.
Sosiaalihuoltolain mukaisesta vanhuksien pitkäaikaisesta (eli yli 3 kk kestävästä) palvelutaloasumisesta tai muusta laitosasumisesta perittävä maksu vaihtelee asiakkaan avuntarpeen, tulojen ja asuinkunnan mukaan. Perittävä maksu vaihtelee siis paljon, ja maksut ovat villi viidakko. Voidaan viedä jopa 80 tai 85 pros. kaikista tuloista, joskus enemmänkin (myös Kelan hoitotuki/vammaistuesta viedään tuo prosentuaalinen osuus). Laissa ei ole olemassa mitään säädöksiä siitä millaisia summia saa palvelutaloasumisesta periä. On vain säännös, että asukkaan käyttöön tulee jäädä vähintään 108 €. Pitkäaikaisesta, eli yli 3 kk kestävästä, sairaalahoidosta peritään aina 85 prosenttia kaikista tuloista. Sairaalassa maksu sisältää hoitotarvikkeet ja lääkkeet.
Omaiseni joutui vakavammin sairastuttuaan viettämään kauan aikaa sairaalassa. Kun 3 kk sairaalahoitoa oli mennyt täyteen, joutui hän maksamaan hoidostaan 85 pros. kaikista tuloista. Tämä maksu sisälsi lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä lääkärikäynnit. Kun omaiseni muutti palvelutaloon, ruvettiin häneltä viemään 80 prosenttia kaikista tuloista (tuo 80 pros. viedään myös Kelan eläkeläisen hoitotuesta). Perittävä maksu sisältää vuokran, ruoan ja hoidon palvelutalon sisällä. Kuitenkin omaiseni joutuu maksamaan itse lääkkeet, hoitotarvikkeet, lääkärikäynnit, taksimatkat, vaatteet yms. Jäljellle jäävä raha ei meinaa millään riittää sairauskuluihin, koska omaiseni lääkkeet maksavat paljon.
Omaiseni on kuitenkin vammaispalveluiden piirissä, sillä hän on vaikeavammainen ja hänellä on henkilökohtainen avustaja ja hänelle on myönnetty vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (18 matkaa kuukautta kohden). Omaiseni on 71 vuotta. Mikäli hänellä olisi vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös, saisi hän kaikki palveluasumiseen liittyvät erityspalvelut ilman maksua. Omaiseni tapauksessa se tarkoittaa palvelutalon perimää maksua hoidosta palvelutalosta (sen suuruus on jopa puolet kuukausittain peritävästä summasta, ja se on noin 40 prosenttia omaiseni tuloista). Kunnan sosiaaliasiamiehen ohjeen mukaan otimmekin omaiseni kanssa yhdessä yhteyttä vammaispalveluiden sosiaalityöntekijään, tarkoituksena hakea vammaispalvelulain mukaista palveluasumista. Nyt palveluasuminen on sosiaalihuoltolain mukainen, ja mahdollisesti palveluasumispäätöksen tulisi olla vammaispalvelulain mukainen. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä kuitenkin totesi tylysti, että omaiseni joutuisi muuttamaan pois nykyisestä palvelutalostaan, jos hän hakee vammaispalvelulain mukaista palveluasumista. Omaiseni ei tämän ”uhkauksen” vuoksi uskalla hakea uutta päätöstä kunnalta. Selvittelemmekin nyt asiaa enemmän.
Näyttääkin olevan niin, että palvelutaloissamme voi olla vaikeavammaisia iäkkäitä, joiden kuuluisi saada vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös. Vanhukset ja heidän omaisensa eivät vaan ole asiasta tietoisia. Ikä ei saa vaikuttaa siihen onko henkilö vaikevammainen. Eli maksun palvelutalohoidosta/palvelutaloasumisesta kotona pitäisi olla sama alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle, kuin sitä vanhemmallekin. Ratkaisevaa on ilmeisesti se onko henkilö vaikeavammainen vai ei. Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaispalveelulain mukaista palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikona tai muutoin erityisen runsaasti. Toisaalta vammaispalvelulakia sovelletaan vain, jos vammaisuus ei johdu ikään liittyvästä sairaudesta tai toimintakyvyn laskusta. Omaisellani ei ole kyse ikään liittyvästä sairaudesta tai toimintakyvyn laskusta, ja hän on tarvinnut vammaispalvelulain mukaisia palveluita jo ennen kuin joutui sairastui vakavammin ja päätyi palvelutaloon.
Ohessa anonyymina saamamme sosiaaliasiamiehen antama neuvo meille: ”Hei, kiitos yhteydenotostanne. Esille ottamanne asia on Teille ja yleisemminkin erittäin tärkeä. Asiakkaan omalle käsitykselle on annettava erityistä merkitystä päätettäessä palveluasumisen järjestämistavasta. Samoin palveluasumista järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, minkälaisia maksuja ensisijaisista palveluista tai tukitoimista peritään. Toisaalta kunnalla on oikeus päättää vaikeavammaisten palveluasumisen järjestämistavasta. Vammaispalvelujen käsikirjassa on esimerkkejä aihealueen oikeustapauksista: hhttps://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/laki-ja-oikeuskaytanto/palveluasuminen ja https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/laki-ja-oikeuskaytanto/palveluasuminen/vaikeavammaisuuden-maarittely . Neuvoisin Teitä ottamaan asiasta yhteyttä vammaispalvelun sosiaalityöntekijään ja hakemaan vammaispalvelulain mukaista palveluasumispäätöstä. Jos tämä päätös olisi kielteinen, Teillä on siitä muutoksenhakuoikeus. On huomattava, että jos palveluasuminen myönnetään vammaispalvelulain mukaisesti, ovat palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut asiakkaalle maksuttomia. Palveluasumisessa maksuttomia erityispalveluja ovat avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia, siivous. Myös ns. kotipalvelut tai kotisairaanhoito. Akuutin sairaanhoidollisen tilanteen takia tarvittavista palveluista taas voidaan periä maksu.”
Kaikenkaikkiaan monissa kunnissa on käytäntönä se, että yli 65-vuotiaat vammaiset henkilöt helposti siirretään vanhuspalvelulain piiriin. Se on väärin, sillä jos palvelu on vanhuspalvelulain nojalla myönnetty, on se maksullinen, kun taas vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat maksuttomia. Ja esimerkiksi kuljetuspalvelumatkoja saa selvästi enemmän vammaispalvelulain mukaan kuin sosiaalihuoltolain perusteella. Henkilökohtaista apua voi saada vain vammaispalvelulain perusteella. On myös yhdenvertaisuuslain vastaista kohdella yli 65-vuotiaita eri tavoin kuin alle 65-vuotiaita. Ikäsyrjintä on kiellettyä, eikä laki tunne yläikärajaa vammaispalveluissa. Kunnat: lopettakaa vanhusten huono hoito ja iäkkäiden vammaisten henkilöiden ikäsyrjintä! Tarvitsemme sekä vanhus- että vammaisvaltuutetun. Vanhusten pitkäaikaishoidon maksuja on alennettava selvästi, ja eri kunnissa perittävä samanlaisia maksuja. Lakiin tulee kirjata selkeät säännöt sille miten määritellään hoidosta perittävä kuukausimaksu. Pitkäaikaishoidon pitää sisältää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lääkkeet ja terveydenhuollon matkat. Pitkäaikaishoidossa asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön vähintään 200 €/kk. Me kaikki olemme yhtä arvokkaita, ja jokainen ansaitsee ihmisarvoisen elämän! Kaikkien pariskuntien pitää voida halutessaan asua yhdessä, vaikka toinen joutuisikin laitokseen. Laitospaikka tulee järjestyä nopeasti kaikille, ketkä sitä tarvitsevat. Tulee muistaa, että kaikki eivät pärjää kotihoidon varassa. Kotihoitoon tarvitaan myös lisää henkilökuntaa ja sen asiakasmaksuja tulee alentaa.
