Kun historian ensimmäisiin aluevaaleihin on enää vajaa viikko aikaa, kampanjoidaan maan populistioppositiossa yhä kiivaammin asioilla, jotka eivät vaaleihin kuulu. Se kertoo joko epätoivosta tai siitä, että vaalien varsinaiset asiat eivät juuri kiinnosta – ehkä kummastakin.

Suomalaisten sote-peruspalveluiden rapistuminen ja jatkuva alibudjetointi ovat oikeita ongelmia. Mutta ne(kään) eivät ratkea maahanmuuttajia syyttelemällä.

Toisaalta kaikissa vaaleissa kaikki politiikan asiat ovat aina läsnä. Suomessa on kampanjoimisen vapaus. Kuntavaaleissakin äänestäjä on aina voinut lähettää terveisiä myös maan hallitukselle. Mutta jos luulee, että aluevaaleissa voi edes teoriassa vaikuttaa bensan hintaan, saa pettyä raskaasti. Jos näin väittää, viilaa äänestäjiä linssiin. Nyt äänestetään terveysasemista, ei bensa-asemista.

Ihmetystä herättää myös se, miksi perussuomalaiset ovat tukeneet korotuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin, jotka iskevät kaikkein kovimmin pienituloisiin. Suurempiin maksuihin saa nopeasti kulumaan myös pienen eläkkeiden nousun. Yksi esimerkki tulee Vantaalta.

Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan 14. joulukuuta 2021 sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen nostamista. Korotusesitysten piirissä olivat muun muassa:

– lääkärin vastaanotto,
– fysioterapia,
– geriatrinen vastaanotto,
– päiväsairaalakäynti,
– lyhytaikainen laitoshoito,
– tilapäinen kotisairaanhoito,
– lääkärin kotikäynti,
– kotikuntoutuksen fysioterapia,
– vanhusten ja vammaisten päivätoiminta,
– omaishoitajan vapaa-ajan palvelut,
– vammaisten kuntoutushoito,
– lastensuojelun sijaishuolto,
– lääkärintodistus ja lääkärintodistus ajokorttia varten sekä
– kaikki suun terveydenhuollon lähes 30 eri maksua.

Samalla myös maksukattoa nostettiin ja osin myös maksukaton täyttymisen jälkeen tulevia maksuja.

Tein vastaesityksen, jonka mukaan korotuksia ei tehdä. Jos se on välttämätöntä, eikö ensin voitaisi pitää vaalit, joissa kaupunkilaiset saavat äänestää uudet sote-päättäjät? He voisivat päättää maksuista kansalta saamallaan mandaatilla.

Tukea vastaesitykselle tuli vain SDP:ltä, joten korotukset menivät läpi äänin 9-4. Näin puolueiden edustajat äänestivät.

Maksujen korotuksia vastaan olivat Antero Eerola (vas.), lautakunnan puheenjohtaja Pirkko Letto (sd.), Aadan Ibrahim (sd.) ja paikalla ollut varajäsen Kari Hokkanen (sd.).

Korotusten puolella olivat lautakunnan varapuheenjohtaja Anitta Orpana (kok.), Heli Hakala (kok.), Xhemail Jashanica (kok.), Ari Siponen (ps.), Sari Linnansalmi (ps.), Eva Tawasoli (vihr.), Reija Friman (vihr.), Marja Airaksinen (kesk.), Patrik Karlsson (r.).

Tämäkin on asia, joka äänestäjien Vantaalla ja Keravalla on hyvä tietää.

Perussuomalaisten asennetta sote-kysymyksiin – ainakin Vantaalla – kuvaa toinenkin asia. Kun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli 5. lokakuuta 2021 kaupungin 770 miljoonan euron sote-budjettia, perussuomalaiset eivät tehneet asiassa yhtään ainoaa esitystä.

Saiko Vasemmistoliitto sitten jotain aikaan? Ainakin budjettikirjaukset siitä, että osana hyvinvointialueiden valmistelua hoitoalan henkilöstön työoloja ja -ehtoja kohennetaan, laaditaan terveysasemien ja hammashoidon jonojen purkuohjelma, muistisairauksien hoitoon panostetaan sekä vanhusten ja vammaisten hoitokoteja viilennetään kesähelteillä.

Lisäksi Vantaalle palautetaan valtuustoaloitteeni pohjalta omaishoidon ylin maksuluokka ja turvataan terapiapalveluihin pääsy niitä tarvitseville terapiatarpeen arvioinnin pohjalta. Tästä puhutaan myös nimellä terapiatakuu.

Joku voi pitää askelia pieninä, mutta ainakin ne ovat oikeaan suuntaan, kohti parempia peruspalveluita. Niistä on kysymys aluevaaleissa.