Osallistuin Itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenilmaukseen. Kävelin rauhallisessa ihmisjoukossa keskustan halki, vaatien natsien sijaan pupuja ja alpakoita. Mukana oli lapsia ja ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista, tunnelma oli aiheesta huolimatta positiivinen, eikä yhtäkään kallisarvoista ikkunaa rikottu. Siinä kävellessäni en kokenut olevani ääripäässä, vaan jokaisen kansalaisen asialla: Natsit ovat terroristeja ja kukapa ei terrorismia vastustaisi.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori oli sen sijaan harmissaan. Itsenäisyyspäivänä kirjoittamassaan facebook -päivityksessä pormestari kertoi mielipahastaan: Hänen mukaansa Itsenäisyyspäivän marsseissa oli kyse ääriryhmien profiilinnostosta. Ja pormestari ei, ikävä kyllä, harmitellut lausunnossaan vain kielletyn natsijärjestön esiintymistä, vaan tarkensi lausuntoaan paheksumalla myös äärivasemmistoa. Siis ilmeisesti sitä porukkaa, joka marssi rauhassa läpi kaupungin vaatien, ettemme anna katujamme järjestölle, joka haluaa muuttaa maamme natsidiktatuuriksi. Sen isänmaallisemmin ei mielestäni voi itsenäisyyspäivää viettää.
Olemmeko helsinkiläisinä todella pormestarin linjauksen takana? Ensinnäkin, Jan Vapaavuorella olisi ollut mahdollisuus ottaa kielteinen kanta käräjäoikeuden lakkauttaman väkivaltajärjestön marssiin, mutta hän halusi edelleen antaa pahoinpitelijöille mahdollisuuden kylvää pelkoa ja väkivaltaa kaupunkimme kaduilla. Ja toiseksi, onko edistysmielinen stadi todella sitä mieltä, että natsien vastustaminen on äärimmäisyyttä? Minun Helsinkini ei suvaitse aatetta joka on todettu rikokseksi ihmisyyttä vastaan, mutta pormestarimme on selvästi toista maata. Ja minä olen meistä se, jota on haukuttu suvaitsevaiseksi.
Jan Vapaavuori päätti lausuntonsa seuraavasti: ”Kansainvälisesti katsoen lieveilmiömme ovat kaikesta huolimatta olleet varsin pienimuotoisia ja harmittomia. Iloitkaamme siitä ja rakentakaamme näistä pienistä tyylirikkeistä huolimatta vastuullisesti yhdessä tätä maata jatkossakin.” Ohessa Janille harmiton tyylirike ruotsalaisen valereportterin hauskanpidosta, kun natsit pahoinpitelevät kaupunkilaisia poliisin valvovan silmän alla.