Perussuomalaiset nostavat keskusteluun työperusteisesti maahanmuuttaneet, jotka jättäytyvät heidän mukaansa sosiaalitoimen asiakkaiksi (Helsingin Sanomat 27.5.2021). Tämä ei Suomessa ole työperusteisella oleskeluluvalla Suomeen tulleille mahdollista. Kun työt loppuvat kolmansien maiden työntekijöiltä, he ovat puilla paljailla ja palaavat kotimaihinsa. Eurooppalaiset työperusteiset saavat jäädä oleskelemaan Suomeen työttömyyden koittaessa, mutta taloudellisiin etuuksiin heillä ei ole oikeutta. Ei ole tavatonta, että kotoutumiskoulutuksessa opiskelevia eurooppalaisia työttömiksi jääneitä tai avioeron vuoksi oleskelulupansa menettäneitä ohjataan leipäjonoihin ja asunnottomien yömajoituksiin, kunnes oppivat suomea sen verran, että saavat uuden työpaikan.

Siinä mielessä perussuomalaiset ovat kuitenkin oikeassa, että ilmiö on olemassa, tosin syyt tähän lähtevät meidän rakenteistamme eivät siitä, että sosiaaliturva olisi se, mikä ensisijaisesti houkuttelee. Neljä vuotta työskenneltyään on mahdollista hakea pysyvää oleskelulupaa. Jos sen saa, voi jäädä Suomeen, vaikka jäisi työttömäksi. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot kannustavat pienipalkkaisia työperusteisia maahanmuuttajia työn tekemisen sijaan työttömyyteen. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta, sillä jos pienipalkkainen kolmansien maiden työntekijä haluaa yhdenkin lapsensa Suomeen, hän tarvitsee niin korkeat työtulot, että se ei matalapalkka-aloilla onnistu. On saatava Suomen kansalaisuus.

Mikäli työperusteisesti matalapalkka-aloilla työskentelevät haluavat työllistyä omalle kotimaassaan hankkimalleen ammattialalle, kuten sairaanhoitajiksi, lääkäreiksi, yrittäjiksi ja opettajiksi, heidänkin on pysyvän oleskeluluvan saatuaan jäätävä työttömiksi.

Suomen kansalaisuuden saamiseksi ja omalle alalle pätevöitymiseksi tarvitaan suomen kielen taito. Sen voi Suomessa hankkia tavoitteellisesti vain kokopäiväisessä työttömille suunnatussa kotoutumiskoulutuksessa, jonka tavoite on tarpeeksi korkea (B1.1). Näemme kotoutumiskoulutuksessa PK-seudulla tätä paljon. Olisi mielenkiintoista tietää, näkyykö tämä myöhempi tulotason nousukin tilastoissa. Tai kuinka moni tällä hetkellä lääkärinä toimiva on aloittanut uransa Suomessa siivoojana?

Naispuoliset työperusteisesti Suomeen muuttaneet siivoojat saattavat uskaltaa hankkia lapsen sen jälkeen, kun ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan ja tämäkin voi näkyä tilastoissa. Lisäksi on niitä, joiden oppimisvalmiudet eivät riitä YKI-tutkinnolla kielitaitonsa osoittamiseen (B1.1). He lähtevät opiskelemaan joko ammatillisessa perustutkinnossa tai aikuisten perusopetuksessa, koska niillä tutkinnoilla voi kompensoida YKI-tutkinnon kansalaisuutta hakiessa. Tämä saattaa näkyä tilastoissa työttömyytenä, koska opiskelijat saavat opiskeluun omaehtoisen koulutuksen tukea Kelalta. Jos aikuinen maahanmuuttaja tutkinnon suoritettuaan ei saa uutta työpaikkaa, on syytä kysyä asiasta myös työnantajilta. Selvitysten mukaan tietyistä maista muuttaneet maahanmuuttajat eivät niin vain ”mene töihin”, vaan kyllä se on työnantaja, jonka pitäisi toivottaa heidätkin tervetulleiksi.

Jos minulta kysytään, kansalaisuuden saamisen yhtenä kriteerinä pitäisi korkean kielitaitotason rinnalla olla työn tekeminen. Jos henkilö on kansalaisuutta hakiessaan pysyvässä työsuhteessa, jonka voi verokertoimella osoittaa, riittäisi alempi kielitaidon taso. Oma perhe pitäisi saada tuoda Suomeen nykyistä pienemmillä tuloilla. Vai kuinkahan moni suomalainen olisi 1960 -luvulla jäänyt Ruotsiin Volvon-tehtaalle töihin, jos olisi ilmoitettu, että vaimoa et sitten mukaasi ota? Työnteon oheen tulisi järjestää mahdollisuus omalle alalle pätevöitymiseen ja suomen kielen oppimiseen ilman työttömäksi jäämistä. Onneksi kielikoulutusta työn oheen ehdotetaan kotoutumisen edistämisen selonteon luonnoksessa (TEM 2021) ja työpaikkasuomi-koulutus on taas alkamassa.

Voisimme yhteiskuntana myös myöntää asian laidan ja iloita siitä, että on ihmisiä, jotka haluavat niin paljon asettua Suomeen, että siivoavat sitä mahdollisuutta itselleen neljän vuoden ajan. Onhan siinä jo veroa valtiolle kerrytetty ilman, että on saatu paljonkaan sille itse vastinetta. Samoin jatkuvan oppimisen näkökulmasta lienee vain hyvä, että myös työperusteisesti maahan muuttaneet hankkivat ammatillisen tutkinnon. Pohjoismaisten selvitysten mukaan koulutuksen kautta kotoutuminen on pitkällä tähtäimellä kestävämpää ja sitähän työnantajat nimenomaan haluavat: pysyvää ja osaavaa työvoimaa.