Pohjoismaiden liikuntatoimien neuvottelupäivät on joka toinen vuosi järjestettävä kolmepäiväinen tapaaminen, jossa viiden pohjoismaan pääkaupunkien liikunta-alan kuntavaikuttajat sekä virkamiehet tapaavat toisiaan. Tapaaminen järjestetään vuoroittain eri isäntäkaupungeissa tutustuen paikallisiin liikuntatrendeihin, -olosuhteisiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Tällä kertaa vuorossa oli Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina.
Yhteisenä merkittävänä trendinä suurimmassa osassa pohjoismaisia pääkaupunkeja on uusien asuinalueiden rakentuminen sekä väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Tämä trendi näkyi selvästi Tanskan pääkaupungin kehityksessä. Kaupunki valtaa varsinkin vanhaa satama-aluetta ja se on tehnyt innovatiisia ratkaisuja vanhojen rakennusten sekä satama-altaiden uusiokäyttöön. Vanhat siilot on muutettu asunnoiksi ja satamiin on rakennettu useita kelluvia uimaloita, jotka ovat käytettävissä kaikille halukkaille. Vanhat teollisuushallit toimivat kiipeilykeskuksina, katuruokaravintoloina sekä monitoimisina kulttuurikeskuksina, joissa tanssi, taide ja liikunta kohtaavat toisensa. Tämän lisäksi satama-alueelle on rakennettu vanhan infrastruktuurin keskelle uusia ja rohkeita arkkitehtoonisia helmiä.
Kööpenhaminan uusi arkkitehtuuri on rohkeaa, mutta istuu hyvin satamaympäristöön. Kuva: R.A.
Kööpenhaminaa leimasi Helsinkiin verrattuna selkeästi avoimemman kansalaisyhteiskunnan vaikutus. Useissa liikuntakohteissa, kuten nuorille kulttuuria, taidetta ja liikuntaa tarjoavassa STREET-MEKASSA käyttäjät saivat osallistua tilojen ja toiminnan kehittämiseen. Myös lähiöihin oli remontoitu kulttuurikeskuksia vanhoihin teollisuusrakennuksiin. Norrebron entiset raitiovaunuvarikot tarjosivat tilat taiteesta, liikuntaan ja kaupunkiviljelyyn. Kaikki kunnia helsinkiläisille asukastaloille, mutta Kööpenhaminassa niiden merkitys on viety astetta pidemmälle. Ne näyttivät toimivan lähiöiden todellisina keskuksina. Asukastalojen vähentäminen ei tule olla kuntapolitiikan tavoite, vaan niiden jälleenkehittäminen yhä monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi.
Useat liikuntapaikat oli tehty avoimiksi kuntalaisille niin, että he pystyivät omilla id-korteillaan avaamaan niiden ovet sekä harrastamaan liikuntaa tiloissa. Tanskan laki kieltää tällä hetkellä kuntia laskuttamasta liikuntaseuroja tilojen käytöstä. Tämä toki vähentää seurojen kustannuksia, mutta aiheuttaa myös luonnollisesti tilojen käyttökapasiteeteissa ongelmia. Kun Helsingin kaupungin liikuntatoimi saa koulujen liikuntatilat hallinnoitavakseen kesällä 2017, on mielestäni järkevää tarkastella tilojen valvontakysymyksiä uudelta kantilta. Korttisysteemin käyttäjistä jää aina tieto järjestelmään. Tämä on myös resurssikysymys, sillä paikalla ei tarvitse aina olla vahtimestaria.
Futsalille löytyy Tanskasta monenlaisia puitteita. Tilan arvokkaat puitteet eivät estä harrastamista. Kuva: R.A.
Jalkapallotarkkailijana kiinnitin erityisen paljon huomiota futsalin vahvaan asemaan tanskalaisessa liikuntainfrassa. Monet sisäliikuntatilat oli suunniteltu futsalkentän kokoon ja lajin parissa näkyi halleilla useita harrastajia. Futsalkenttiä löytyi niin kulttuurikeskuksista, kuin vanhoista arvokkaista kiinteistöistäkin. Ympäri kaupunkia löytyi myös laajoja nurmialueita, joissa sijaitsi useita kymmeniä jalkapallokenttiä, jotka olivat avoimia harrastajille. Tämä kertoo paljon maankäytön erilaisesta tilanteesta verrattuna Helsinkiin. Tilaa Kööpenhaminassa on rakentaa vielä paljon.
Kööpenhaminan pyöräilykulttuuri on jotain sellaista, josta me helsinkiläiset voimme oppia vielä lisää. Jokaisen tien yhteydessä oli rakennettuna pyöräkaistoja ja pyöräilijöitä näkyi kaupungissa tuhansia. Pyörä onkin itseasiassa nopein tapa liikkua suurkaupungin sykkeessä. Huolimatta pyöräkaistojen olemassaolosta ympäri kaupunkia, ei autoliikenne juurikaan näyttänyt kärsivän tilanteesta. Autoilijat huomioivat pyöräilijät hyvin ja liikenne oli kaikkinensa toimivaa. Kokeilimme itse pyöräilyä Kööpenhaminassa päivän verran ja empiiriset havainnot vahvistivat sen käteväksi ja turvalliseksi liikunta- ja liikennemuodoksi.
Suomesta vuonna 2008 liikkeelle lähtenyt viestikapula on nyt kiertänyt kaikki 5 osallistujapääkaupunkia läpi palaten puheenjohtajan matkalaukussa Helsinkiin. Helsinki toimii vuonna 2018 seuraavana isäntäkaupunkina. Tuolloin paljon on jo muuttunut, sillä liikuntatoimi on osana uutta hallintojärjestelmää, bunkkeri uusine liikuntatiloineen on rakentumassa, olympiastadionin peruskorjaus hyvässä vauhdissa ja avoin kansalaistoiminta yhä kasvavassa nosteessa. Se mitä Kööpenhaminasta opin, on kuntapäättäjien ja virkamiesten mahdollisuus rohkeampaan suunnitteluun ja kuntalaisten osallistamiseen. Meidän asukastalomme ja liikuntapaikkamme voivat olla vielä monipuolisempia mahdollistaen niin kulttuurin, arkkitehtuurin, taiteen, kuin myös matalan kynnyksen liikunnan yhtyeensovittamisen. Liikunnan ollessa luontevana osana ihmisten arkipäivää, yhä useamman on helpompi ottaa siihen osaa.