Chilen kansa hylkäsi vilkkaissa vaaleissa uuden luonnoksen perustuslaikseen. Vaikka aiemmin vuoden 2020 lokakuussa 78,3 prosenttia tuki uuden perustuslain luomista, joka oli vuoden 2019 mielenilmauksien keskeisin vaatimus, nyt 4.9. suoritetussa kansanäänestyksessä 61,9 prosenttia vastusti esitettyä lakitekstiä. Itsenäisten ja vasemmistolaisten niin ikään vaaleilla valittujen edustajien selkeän enemmistön johdolla laadittu 11 kappaleen, 388 artiklan ja 178 sivun perustuslakiehdotus pyrki jättämään lopullisesti taakseen diktaattorikauden perinnön ja luomaan pohjan hyvinvointivaltiolle selkeine perusoikeuksineen, mitä tulee muun muassa terveydenhuoltoon, koulutukseen ja eläkkeisiin. Toisaalta eniten närää tuntuvat herättäneen etenkin aborttioikeus ja alkuperäiskansojen autonomian takaaminen. Mediakenttä, konservatiivit ja monet poliittiset voimat tekivät parhaansa luodakseen sekasortoa ja väärinymmärryksiä kansan keskuudessa. Kaikesta huolimatta internetistä vapaasti ladattavasta perustuslakiluonnoksesta tuli bestseller ja sitä on myyty noin 80 000 kappaletta.
Hylkäämisen puolesta äänestivät myös ne, jotka eivät kokeneet luonnoksen sisältöä riittävän radikaaliksi. Vanha oikeisto ei myöskään menettänyt tilaisuuttaan artikuloida poliittisia pyrkimyksiään. Toistuvien tappioiden jälkeen se laittoi kaikki rahansa ja resurssinsa peliin voidakseen manipuloida perustuslain sisällön tulkintoja jatkuvilla valeuutiskampanjoilla. Äänestäminen Chilessä tehtiin vapaaehtoiseksi 2012, mutta tässä kansanäänestyksessä osallistuminen oli pakollista. Äänensä käyttämättä jättäjiä uhkaa periaatteessa 33–200 dollarin sakko. Käytännössä sakkoja ei kuitenkaan peritä. Vaikka perustuslaki oli tekotavaltaan ja sisällöltään jotakin, mitä ei politiikassa oltu aiemmin koettu juuri missään maailmassa, samalla kyse on ensimmäisestä niin sanotun totuuden aikakauden jälkeisestä mittavasta lakiprojektista, joka joutui kokemaan kaikki sosiaalisten medioiden ja perinteisten medioiden hyökkäykset, joista isolla osalla ei ollut mitään todellista yhteyttä perustuslain sisältöön. Liian moni jätti lopulta luonnoksen lukematta ja teki päätöksensä hatarien mielikuvien vallassa. Oman osansa soppaan lisäsi se polarisaation ilmapiiri, missä Chilessä on eletty viime vuosina.
Kansalaisia peloteltiin sillä, että Chilen nimi, lippu ja kansallishymni muuttuisivat. Valtion kerrottiin ottavan kansalaisiltaan pois veden ja takavarikoivan heidän omaisuutensa. Venezuelalaisten ja haitilaisten kerrottiin tulevan maahan äänestämään uusi perustuslaki voimaan. Abortti mukamas laillistettaisiin koko yhdeksän kuukauden raskauden ajalta. Alkuperäiskansoista olisi tuleva täysin etuoikeutettu ryhmä, joihin ei sovellettaisi muita koskevia lakeja ja jonka asema päätöksenteossa vahvistuisi. Päämääränä olisi kuulemma Chilen muuttaminen marxistiseksi valtioksi, Tyynenmeren rannikon Kuubaksi. Propaganda oli varsin klassista, täynnä kaikenlaisia perusteettomia väitteitä, joita sai levittää kaikessa rauhassa ilman mitään rajoituksia. Sanoisinkin, että myös Chilen vaalikäytännöissä lienee parantamisen varaa. Samaan tapaan kuin vuoden 1973 vallankaappauksen jälkeen tai diktatuurista luopumisen kansanäänestyksen aattona 1988, Chilen perinteisesti oikeistolainen media asettui varsin yksituumaisesti ja varauksettomasti vasemmistohallintoa ja uutta perustuslakia vastaan ikään kuin koko kansakunta menisi viemäristä alas, jos tämä “lapsia syövä” lakiluonnosten kokoelma menisi läpi. Lisäksi perustuslain säätäjien omassa mediastrategiassa lienee ollut paljon puutteita.
Oman osansa arvostelusta on saanut perustuslakia säätänyt sukupuolijakautumaltaan tasavertainen väliaikainen elin (Convención Constituyente), jonka tekemisistä on pyritty rakentamaan skandaaleja tai sen asenteita on kummasteltu julkisesti. Juuri sitoutumattomien voimien etäisyys perinteiseen poliittiseen eliittiin on ollut omiaan luomaan jännitteitä. Hallituksen ensimmäiset puoli vuotta ovat olleet vaikeita ennen kaikkea yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Se on myös ikään kuin joutunut odottamaan perustuslain lopputulosta kiihdyttääkseen muutoshankkeitaan. Sen hyväksyntä liikkuu 37 (Encuesta Criteria) prosentin lukemissa eikä uurnilla koettu selkeä vaalitappio helpota sen asemaa vallassa. Näyttäisi siltä, että sekä lokakuun 2020 että toukokuun vaaleissa 2021 progressiiviset, vasemmistolaiset ja liberaalit voimat sekä nuoriso olivat yliedustettuina, kun nyt läpi viedyissä vaaleissa kävi tyystin toisin: konservatiivit, ikäihmiset ja liikkuvat äänestäjät saivat niskalenkin yhteiskunnan uudistusmielisimmistä osista. Mainittakoon myös se, kuinka näiden aiempien vaalien osallistumisprosentti jäi vajaan 51 ja 41,5 prosentin tasolle, mikä merkitsee tietysti suurta eroa nyt saavutettuun 85,8 prosentin tasoon. Lähes 15,2 miljoonasta äänioikeutetusta kansalaisesta hitusen yli 13 miljoonaa osallistui vaaleihin, mikä teki niistä pitkän ja kapean maan historian vilkkaimmat. Joulukuun 2021 presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäjiä kävi uurnilla vajaat 8,4 miljoonaa. Istuvan presidentin hyväksi kertyi tuolloin reilun 4,6 miljoonan äänestäjän tuenilmaus. Siksi nyt annettu 7,9 miljoonan hylkäävä viesti avoimesti uuden perustuslain puolesta liputtaneelle hallitukselle on varsin vahva.
Nykyinen presidentti, entinen opiskelijaradikaali, Gabriel Boric Font otti vaalituloksen vastaan tyynesti ja nöyrästi. Yhdeksisen minuutin televisiopuheessaan hän onnitteli kansaa “luottamuksesta demokratiaan” sekä piti maan “instituutioiden toimimista” myönteisenä. Ilmaistu kansantahto kertoo hänen mukaansa siitä, miten perustuslailta halutaan vaatia enemmän, kuinka rima on korkealla. Hän pyysi poliittisia voimia laajaan yhteistyöhön, samalla kun lupasi itse tehdä kaikkensa käynnistääkseen perustuslain säätämisen uudelleen. Kunhan yhteisymmärrystä löytyy, voidaan uutta kansakunnan lakiopusta rakentaa seuraavan reilun vuoden ajan. Sillä välin hallituksen toimintakyky näyttää heikolta, koska se ei nauti enemmistön tuesta gallupeissa eikä vaaliuurnilla. Boric onkin luvannut tehdä muutoksia hallitusryhmänsä kokoonpanoon.[Päivitys: 6.9. Viisi ministeriä erosi, mukaan lukien hallituksen johtamisesta vastaava sisäministeri Izkia Siches. Presidentin pääsihteerin tehtäviä hoitanut Giorgio Jackson siirtyy sosiaalisen kehityksen ja perheasioiden ministeriksi. Muutoksia koettiin myös terveys-, energia- ja tiedeministereiden osalta.] Ilma on vielä sakeana kysymysmerkkejä. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä selvää, mitä kaikkea kansanäänestyksestä seuraa. Vaikka oikeistovoimat onnistuivat boikotoimaan kolmen vuoden prosessin viimeistä vaihetta, on liian varhaista sanoa, vahvistuiko sen yhteiskunnallisen asema. Tappio ei ole myöskään suora isku vasemmiston kasvoille, koska osa perustuslain hylänneistä vaatii siltä radikaalimpaa politiikkaa. Toivoa sopii, ettei kaduilta 2019 alkanut muutos tyrehdy vielä tähän ja kansa saa toisen tilaisuuden hyväksyä tai hylätä uuden perustuslakinsa. Vaalien ilmapiirissä ja käydyn keskustelun ja kampanjoinnin sisällössä on paljon arvosteltavaa, mutta kansanäänestys itse mekanismina harjoittaa kansanvaltaa on jälleen näyttänyt voimansa. Sitä parempiakaan aseita ratkaista erimielisyydet ei ole.
Näin 36-vuotias valtiojohtaja Boric luonnehti kansanäänestyksen oppeja:
– Tämä chileläisten miesten ja naisten päätös vaatii toimielimiämme ja poliittisia toimijoitamme työskentelemään kovemmin, käymään enemmän vuoropuhelua, suuremmalla kunnioituksella ja kiintymyksellä, kunnes saavutamme sellaisen ehdotuksen, joka tulkitsisi meitä kaikkia, herättäisi luottamusta ja yhdistäisi meidät maana. Ja siinä maksimalismilla, väkivallalla ja suvaitsemattomuudella toisin ajattelevia kohtaan ei ole lainkaan sijaa.
– Olen sitoutunut tekemään kaikkeni rakentaakseni yhdessä kongressin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa uuden perustuslaillisen suunnitelman, joka tuottaisi prosessista opittujen kokemusten perusteella sellaisen tekstin, joka pystyisi huomioimaan kansalaisten suuren enemmistön tahdon.
– Tänään Chile on osoittanut vaativan luonteensa ja luottamuksensa demokratiaan. Meidän kaikkien on täytettävä tämä mandaatti. Tästä syystä kehotan sydämellisesti kaikkia kansalaisia, riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon kukin on valinnut tämän päivän kansanäänestyksessä, ryhtymään yhdessä ja yhtenäisenä tulevaisuuden rakentamiseen, sillä meitä odottaa loistava tulevaisuus. Tiedätte sen, silloin kun toimimme yhtenäisesti, tuomme esiin parhaat puolet itsestämme.
Tiistaina 6.9. Boric piti toisen lyhyen katsauksen kansanäänestykseen, maan poliittiseen tilanteeseen sekä hallituksensa toimintakykyyn nimittäessään joukon uusia ministereitä. Hän lupasi, ettei hänet La Monedaan vieneistä uudistuksista tulla tinkimään. Gabinetin muutoksia hän piti “kivuliaina, mutta tarpeellisina”. Boric painotti, että kiireellisimpiin kysymyksiin, kuten turvallisuuteen ja korkeisiin elinkustannuksiin, tullaan tarttumaan entistä napakammin. Poliittista tilannetta Boric kuvaili vaikeimmaksi, mitä on joutunut kokemaan.
– Yhteiskunnalliset muutosprosessit vaativat aikansa. Suuria muutoksia ei tehdä yhdessä yössä. Emme voi unohtaa tätä tärkeää historian opetusta.
– Pyydän tältä uudelta hallitukselta nöyryyttä kuunnella ja ymmärtää, vakaumusta puolustaa horjumatta muutosprosessia, mikä on se syvä syy, miksi olemme täällä.
Lähteet: Servel, Chilen presidentinkanslia, La Tercera, Infobae, Pie de Página, BBC News Mundo, Pauta, etc.