Vuosisadan pahimman pandemian ja Venäjän sekä Ukrainan välisen sodan vaikutukset eivät ole estäneet Meksikon vasemmistohallituksen tavoitteiden toteutumista köyhyyden vähentämisen suhteen. Presidentti Andrés Manuel López Obrador esitteli riippumattoman kansallisen tilastokeskuksen (Instituto Nacional de Estadística y Geografía – INEGI) perheiden toimeentuloa mitanneen tutkimuksen tuloksia vuoden 2022 osalta. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi ja se on tärkein suora lähde kansalaisten hyvinvoinnin arvioimiseksi. Heinäkuun 2022 vertailuarvot kohdistuvat vuosien 2016, 2018 ja 2020 vastaaviin tuloksiin. Koska vuoden 2020 tulokset kärsivät pandemian väliaikaisista vaikutuksista, kyseessä on ensimmäinen tilastolähde, joka antaa aidosti luotettavaa tietoa jo 56 kuukautta vallassa olleen hallituksen työllisyys- ja sosiaalipolitiikan vaikutuksista.
Uusliberaalilla aikakaudella suurimmat tuet kohdistettiin rikkaimmille meksikolaisille. Nyt taloutta ja sisämarkkinoita on tuettu ennennäkemättömällä sosiaalipolitiikalla ja merkittävillä panostuksilla palkkatason nostamiseen. Vähimmäispalkkaa on korotettu tällä hallituskaudella 90 prosentin verran inflaation yläpuolella vuosikymmeniä jatkuneen palkkatason ostovoiman vähenemisen pysäyttämiseksi. Vuosien 2022 ja 2023 välillä Meksiko nosti kaikista teollistuneista OECD-maiden jäsenistä eniten vähimmäispalkan tasoaan. Reaalitason korotus ylsi 12,1 prosenttiin. Latvia oli tilaston toinen 6,7 ja Kolumbia kolmas 5,8 prosentilla. Toisaalta laajat eri alojen avustusohjelmat tavoittavat noin 70 prosenttia kaikista kotitalouksista. Liittovaltion hallitus panostaa sosiaaliturvan ohjelmiin vuonna 2023 lähes 600 miljardia pesoa tai melkein 32,6 miljardia euroa. Kiteytän seuraavaksi INEGI:n kyselytutkimuksen annin presidentin esittelemän tiedon valossa. Kuten tapana on, mediatalot ovat vaientaneet tämänkin hyvän uutisen pois agendaltaan, joka on valjastettu palvelemaan täysin palkein vanhaa eliittiä ja sen kadonnutta poliittista valtaa paikkaamaan luotuja jatkuvia vihaisia valeuutiskampanjoita.
Vähävaraisimmat on asetettu etusijalle, mutta tämä hyödyttää myös vauraampia kansanosia muun muassa lisääntyneen ostovoiman muodossa, mikä kiteytyy presidentin usein toistamaan sanontaan “kaikkien hyväksi, ensin tulevat köyhät”. Numerot kertovat strategian toimivan. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on edistynyt. Presidentti kuvasi olevansa “tyytyväinen kuin riikinkukko”. Hallituksen moraalinen talous (Economía Moral) on asettanut tulonjaon tasaamisen talouskasvun yläpuolelle, mikä on näkynyt hyvinvoinnin kasvuna. Edes taloudessa ei mene huonosti, koska Meksiko saattaa rikkoa 2023 kolmen prosentin rajan. Virallinen OECD:n ylöspäin päivitetty ennuste lupaa sekin 2,6 prosenttiyksikön kasvua. INEGI:n 31.7. julkaistujen tietojen mukaan talouskasvua kertyi 3,6 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Todellinen kehityspolitiikka tapahtuu kuitenkin oikeudenmukaisen tulonjaon ehdoilla: niiden, joilla on vähemmän, on saatava enemmän. Talouspolitiikan painopisteet ovat muuttuneet ja meksikolaisen humanismin (Humanismo Mexicano) mukanaan tuomien muutosten on nyt tieteellisesti todistettu toimineen.
Valtiovarainministeriön menojen alivaltiosihteeri Juan Pablo de Botton Falcón ja kaksi nuorta sosiaalisten verkostojen aktivistia, taloustieteilijä ja asianajaja, auttoivat presidenttiä tiivistelmän laatimisessa.
Väestö jaetaan tutkimuksessa tulotason mukaan kymmeneen eri ryhmään. Köyhimmän kymmenyksen kolmen kuukauden yhteen lasketut tulot kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2022 20,4 prosentin verran ja 2018–2022 yhteensä 19,9 prosenttia ja 2020–2022 lisäksi 18,3 prosenttia. Kaikkien tuloluokkien vuoden 2022 keskiarvo kertoo 11 prosenttiyksikön kasvusta.
1. Köyhimpään kymmeneen prosenttiin kuuluvien kotitalouksien työtulot lisääntyivät reaalitasolla keskimäärin 29 prosentilla vuodesta 2018 vuoteen 2022 ulottuvalla nelivuotiskaudella. Jos inflaatiota ei vähennettäisi tuloista oli lukema vielä huomattavasti suurempi.
2. Mitä tulee sosiaaliohjelmiin, vastaavan nelivuotiskauden korotus köyhimmälle kymmenelle prosentille yltää 24 prosenttiin. Kyseessä ei ole menoerä, vaan sijoitus hyvinvointiin.
3. Vähävaraisimman väestönosan apurahat sen sijaan kokivat peräti 187 prosentin tasonnoston. Sen sijaan vuosien 2016 ja 2018 välillä nämä tukivarat vähenivät 55 prosentilla.
4. Köyhimpien ihmisten neljän vuoden vertailujakson aikaiset tulot nousivat 41 prosenttiyksikön verran. Toiseksi köyhimmänkin tuloluokan korotus yltää 15 prosenttiin yli inflaation tason.
5. Kahden vähävaraisimman tuloluokan omavaraisten työntekijöiden tulot kasvoivat 19,1 ja 18,7 prosentilla.
6. Köyhimpien ja rikkaimpien välinen kuilu eli tulojen välinen epätasa-arvo kapeni. 2016 rikkaat tienasivat 21 kertaa enemmän kuin köyhät. Vastaava suhteellinen lukema vuonna 2022 oli 15-kertainen. Yksi itsenäisyyden esitaistelijoista, José María Morelos y Pavón, sanoi Kansakunnan tunteissa (Sentimientos de la Nación): “sekä kurjuutta että yltäkylläisyyttä tulee hillitä”. ”Olemme saaneet hillittyä eriarvoisuutta”, sanoi presidentti.
7. Köyhimmät tienasivat viime vuonna 20,4 prosenttia enemmän kuin 2016.
8. Varakkaimpien tulot vähenivät 13,2 prosentilla saman ajanjakson aikana. Kuitenkin vuosien 2020 ja 2022 välillä heidänkin tulonsa kasvoivat 7,8 prosentilla.
9. Mitä tulee niin sanottuun joulubonukseen (aguinaldo) ja yritysten liikevoittojen jakamiseen (reparto de utilidades), ne kasvoivat köyhimpien keskuudessa 16 prosenttiyksiköllä vuosien 2018 ja 2022 välisellä mittaus- ja vertailujaksolla.
10. Eläkeläisten kolmen kuukauden tulot kokivat 14,4 prosentin parannuksen 2018–2022. Alkuperäiskansojen tuloissa puolestaan nähtiin yhdeksän prosentin parannus. Maaseudun köyhimpien tulot taas kipusivat 20 prosenttia ylöspäin.
Lähde: Página Oficial Andrés Manuel López Obrador.
P.S. Kansallisen yhteiskunnallisen kehityspolitiikan arviointineuvoston (Consejo Nacional de Evaluacion de la Politica de Desarrollo Social – CONEVAL) 10.8. julkaisemien tilastotietojen mukaan vuosien 2018 ja 2022 välisellä aikajaksolla ainakin 5,1 miljoonaa meksikolaista on noussut pois köyhyydestä.