Hyvä Veli,
en ole kirjoitellut sinulle aikaisemmin, koska olet väärästä vaalipiiristä, väärästä puolueesta ja – myönnettäköön – mielestäni väärässä. Nyt kuitenkin panin merkille, että olet siirtymässä pois kansanryhmiä vastaan kiihottamisen tieltä, kohti kompromissihaluista keskustavasemmistoa. Olen iloinen tästä kehityksestä.
Sanot Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksessasi näin:
Terrorismi on täysin saatanallinen keino pyrkiä vaikuttamaan politiikkaan pelolla.
Ja silti tunnustat, että terroristi lienee osin oikeassa. Eihän kukaan huvikseen murhaisi lapsia. Taustalla on oltava jokin järkevä, perusteltu motiivi. Tämä on mielenkiintoinen ja perussuomalaisittain nähtynä yllättävän ”ymmärtävä” lähtökohta pohtiessamme kaikkea terrorismia.
Blogitekstisi kommenteissa valat erikseen öljyä laineille toteamalla, että ”tyypillä kilahti kun tuli mitta täyteen”. Ehkä hiukan samalla tavalla kuin Osama Bin Ladenilla ”kilahti”? Tämä osoittaa, että sinulla on suuri ja avara sydän. Tekoja ei tosiaankaan voi perustella vain vakaumuksella saati yleistää koskemaan tekijänsä kulttuuria.
Hiukan oudoksun pitkin tekstiä luettavissa olevaa oletustasi, että suostumalla terroristien vaatimuksiin lakien ja tapojen muuttamisesta voitaisiin rakentaa kestävää yhteiskuntarauhaa. Etenkin, kun vaikutat uskovan, että terroristien tahtoa tulisi mukailla peräti ennaltaehkäisevästi. Suhtaudutko samoin myös islamistiryhmittymien kokemaan ”vääryyden tunteeseen”?
Sanot myös kommenteissa:
Ei politiikka eikä retoriikka muutu vääräksi sen perusteella, että joku pahuuteen langennut yksilö menee äärimmäisyyksiin ja alkaa toimia rikollisesti.
Ääriliikkeitä ei synny, jos yhteiskunta on oikeudenmukainen ja jos ihmisten oikeustajua kunnioitetaan
Sanasihan ovat sellaisenaan sovellettavissa myös Al-Qaidan tapaisiin ryhmittymiin. Islamismi ei ole muita poliittisia aatteita tuomittavampi siksi, että sen nimissä on tehty rikoksia. Terroristit kun kuitenkin ovat vain hajapisaroita maltillisuuden valtavirrassa. Tätä olen yrittänyt toitottaa itsekin kaikille.
– – –
HV, blogitekstissäsi uskot, että ”järkevällä maahanmuuttopolitiikalla voitaisiin hillitä jännitteitä ja torjua hyvin monia ongelmia, myös tällaisia hirmutekoja”. Vaikka itse hiukan kyynisenä vasemmistolaisena arvelen, ettei Anders Behring Breivik olisi jättänyt iskuaan tekemättä maahanmuuttopolitiikan muututtuakaan, koen tässä olevan jotain viisautta.
Suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ihmiarvoa alentavaa ja vainoharhaista eikä sen muuttaminen hiukan inhimillisemmäksi ainakaan olisi pois ”uskosta, toivosta ja rakkaudesta”, jotka luettelet oman toimintasi motiiveiksi. Esimerkiksi perheenyhdistämisissä olisi syytä pikaisesti väljentää säädöksiä tai ainakin niiden tulkintaa ja täytäntöönpanoa. Samalla kotouttamiseen ja kielikoulutukseen voisi lisätä tuntuvasti määrärahoja. Niin myös maamme valtaväestön asennekasvatukseen, jotta pelkäisimme vähemmän ja luottaisimme enemmän. Kukaties se vähentäisi väkivallantekojen riskiä lintukodossamme. Onhan rasismi ja rasistisesti motivoitu väkivalta yksi maamme inhottavimmista ongelmista.
Tuus,
Jami Järvinen
Kaasuputki