Sunnuntaisin Kaasuputki-blogissa julkaistaan hersyviä anekdootteja Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimin elämästä.
Ruotsin perintöprinssi Gustaf Adolf, joka myöhemmin surullisella tavalla kuoli Kastrupin lento-onnettomuudessa, kävi vuonna 1943 tuomassa Marskille Ruotsin Miekkaritariston suurristin. Herroille oli varmaankin hauska juttutunti, sillä prinssi oli intohimoinen ratsastaja. Prinssistä näyttää kaikille muillekin jääneen perin miellyttävä muisto.
Kerrotaan, että Marski oli huolissaan prinssille tarjottavasta päivällisestä: mahtuisiko kaikki käydä niin kuin hänen oma arvonsa ja vieraan arvo vaati? Eversti Bruncrona oli sanonut huolehtivansa, ja kaikki oli sujunut aivan parhaan jälkeen, ruoat ja juomat ja tarjoilu olivat olleet juuri niin kuin piti. Marski oli ollut erinomaisen tyytyväinen ja kysynyt Bruncronalta, kuinka kaikki saattoikin onnistua niin mainiosti, mihin eversti oli vastannut, että sotamies Sejase oli valvonut koko ruljanssin ja johtanut sitä kulissien takaa. Marski oli käskenyt sotamies Senjasen luokseen, kiittänyt häntä ja korottanut seuraavassa päiväkäskyssä vänrikiksi.
Oikea teko, sillä Luculluskin, joka oli historian parhaita sotapäälliköitä, piti onnistuneita päivällisiä vaikeampana asiana kuin taistelukentällä saavutettua voittoa.”
(Lähde: Suomen marsalkka tuokiokuvina. Toim. Yrjö Kivimies. Kustannusosakeyhtiö Karhu, Helsinki. 1952.)