Voitokkaiden kevään vaalien jälkeen kesällä ajatukseni siirtyivät puolueen tulevaisuuteen, lähivuosiin, tulevaan puoluekokoukseen ja sen jälkeisiin kuntavaaleihin.
Vasemmistoliitolla on takana vaalivoittojen kevät ja edessä hallitusvalta ja -vastuu. Hallituksessa toimiminen on usein haasteellinen tilanne puolueiden kannatukselle, eikä vasemmistoliitto tee todellakaan tästä poikkeusta. Ydinkysymys puolueelle on nyt, kuinka toimia jatkossa ja hallitusvastuussa?
Kesä antoi aikaa ajatella tätä teemaa ja loma tarvittavaa etäisyyttä politiikkaan. Tätä etäisyyttä välillä tarvitaan, jotta voi hahmottaa poliittista yleistilannetta ja puolueen tulevaisuutta paremmin. Sen seurauksena kirjasin loman aikana paljon ajatuksiani ylös. Julkaisen niitä nyt useamman kirjoituksen sarjassa. Tämä on niistä ensimmäinen ja käsittelee kuntavaaleja.
Kuinka hoidamme hallituspuolueena kuntavaalit voitokkaasti?
Kun eduskuntatyö pääsee kunnolla alkuun, ovat syksyn ja alkutalven ensimmäiset kuukaudet tärkeitä vasemmistoliiton kannalta. Hallitusvastuu ei ole todellakaan ennennäkemätöntä puolueelle, mutta tilanne on silti hieman uusi. Hallituskoostumus on potentiaalisempi kuin aikaisemin ja jos vertaa vaikkapa Lipposen II hallitukseen, on jäsenkuntamme ja kannattajamme uusiutuneet hurjasti. Etenkin puolueen imagon osalta on tärkeää kyetä osoittamaan erityisesti kannattajillemme sekä potentiaalisille äänestäjille, että puolue tekee uskottavia ja toteuttamiskelpoisia päätöksiä ollessaan vallassa, unohtamatta tulevaisuuden visiointia.
Kuntavaaleissa ratkaisevinta ovat nähdäkseni kolme asiaa. Ensimmäinen on puolueen yleinen kannatus vaalien aikaan sekä puolueeseen liitettävät mielikuvat ja helppous äänestää sitä. Toinen on puolueen ajamat asiat valtakunnan politiikassa ja äänestäjän omassa kunnassa. Kolmas tärkeä asia on ehdokasmäärä.
Äänestettäessä vasemmistoliiton kannattajille puolue on tärkeämpi kysymys kuin ehdokas, vaikka yleisesti äänestäjien keskuudessa asia on hieman toisin. Noin puolet äänestäjistä pitää puoluetta tärkeimpänä tekijänä ja puolet pitää ehdokasta tärkeimpänä tekijänä, kun valitsevat, ketä äänestävät. Vasemmistoliiton kohdalla myös puoluejohdon merkitys korostuu. Yleisesti äänestäjät kokevat tärkeimmäksi puoluevalintaan vaikuttaviksi tekijöiksi puolueen edustamat arvot, aatteet ja ideologian. Vasemmistoliiton äänestäjille tämä on vieläpä muita äänestäjiä merkittävämpi asia. Poikkeuksena Vasemmistoliiton kannattajat eroavat muiden puolueiden äänestäjistä siinä, että meidän kannattajat pitävät muita tärkeämpänä sitä, että puolue ajaa sen ammattiryhmän etua, johon äänestäjä itse kuuluu. Tämän toteuttaminen kuntavaaleissa on hieman haasteellista. Siinä onnistumisen edellytyksenä on monipuolinen ehdokaslista.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että hallituspolitiikassa on onnistuttava ja samaan aikaan meidän on saatava asetettua aiempaa paremmat ehdokaslistat. Paremmat ehdokaslistat tarkoittavat monipuolisuutta ja aikaisempaa suurempaa ehdokasmäärä. Tai ainakin aikaisempaa suurempaa ehdokasmäärä suhteessa kaikkien puolueiden yhteenlaskettuun ehdokasmäärään. Tätä helpottaa se, että puolueeseen on viime vuosina tullut todella paljon uusia jäseniä ja jäsenkunta on uudistunut samaan aikaan, kun yhteenlaskettu suomalaisten puolueisiin kuuluvien henkilöiden määrä on ollut vuosikymmeniä laskussa.
Ainakin neljässä peräkkäisessä kuntavaalissa kaikkien puolueiden yhteenlaskettu ehdokkaiden kokonaismäärä on laskenut. Kun vuonna 2004 ehdokkaita oli 39 906, niin vuonna 2017 ehdokasmäärä oli 6000 vähemmän, eli 33 618. Viimeisissä kuntavaalissa vasemmistoliitolla oli 3200 ehdokasta. Jos esimerkiksi saisimme ehdokkaita pari sataa enemmän, olisi se erittäin vahva tulos ja askel kohti vaalivoittoa. Sitä voisi pitää etulyöntiasemana varsinaisten vaalien käynnistyessä.
Mitä siis on tehtävä?
On kartoitettava niin valtakunnallisesti kuin paikallistasolla ehdokaslistojemme heikkoudet ja korjattava niitä. Esimerkiksi nuorten aikuisten ehdokasmäärää ei ole aikaisemmmin voinut pitää vahvuutenamme, mutta siinä ryhmässä kasvanut kannatus eduskuntavaaleissa ja uudet nuoret jäsenet luovat hyvän mahdollisuuden tilanteen korjaamiselle. Tämä uusi tilanne tulee hyödyntää.
Kunnallisvaalit pidetään huhtikuun 18. päivä vuonna 2021. Eli varsinainen aktiivinen vaalikampanja käydään helmi-, maalis-, ja huhtikuussa. Ehdokaslistat jätetään helmikuun lopulla. Samaan aikaan monet aktiiviset ja jo tunnetut poliitikot haluavat, ja heidän tuleekin aloittaa kampanjointi sekä kampanja suunnittelu aikaisemmin, eli syksyllä syksyllä 2020. Ehdokashankintaan valmistautuminen tehtävä ensi keväänä 2020 ja varsinainen ehdokashankinnan merkittävin osuus talvella 2020-2021.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että ehdokkaiden hankkimiseen on ryhdyttävä keskittymään heti puoluekokouksen jälkeen. Huomio tähän on kiinnitettävä sekä puoluejohdossa, puoluetoimistolla että paikallistasolla. Piirien olisi huomioitava tämä syksyllä valmisteltavissa toimintasuunnitelmissa ensi vuodelle. Ensi tilassa puoluekokouksen jälkeen tulisi tehdä suunnitelma ja aikataulu vaaleihin valmistautumisesta ja ryhdyttävä valmistelemaan varsinaista kampanjasuunnitelmaa.