Tänään on ollut kuntavaalien ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Pelissä ovat isot asiat, vaikka vaalit näkyvätkin katukuvassa haaleasti.
Siihen on syynsä. Koronapandemian takia vaaleja siirrettiin ainutkertaisella tavalla Suomen historiassa. Pandemian takia päätettiin myös, että vaaleissa aikaa äänestää ennakkoon on peräti kaksi viikkoa.
Vaikka koronakriisi alkaa väistyä, sen vaikutukset voivat tuntua vielä pitkään. Korona pitää ensiksi voittaa. Samalla kuitenkin pitää jo pian koota jälleenrakennusohjelma, oikeudenmukainen ja sosiaalisesti kestävä polku ulos koronakriisistä. Tein tästä valtuustoaloitteen Vantaalla jo tammikuussa.
Ohimenevän kriisin varjolla ei pidä tehdä pysyviä leikkauksia, heikennyksiä ja supistuksia julkisiin palveluihin. Kiireellisintä on purkaa pandemian aikana kasaantunut hoito-, hoiva- ja terveysvelka. Vantaan kokoisessa kaupungissa puhutaan noin 22-25 miljoonasta eurosta, kun ynnätään yhteen hoitamatta jääneet terveyspalvelut, hammashoito, mielenterveys, päihdehoito sekä vanhus- ja vammaispalvelut. Tähän meillä on varaa.
Toistaiseksi Vantaa on sopeuttanut menojaan salaisilla sopeutuslistoilla, joiden sisältöä ei ole ennen päätöksentekoa kerrottu kaupunkilaisille. Se on kuntademokratia vastaista.
Mielipidemittauksen mukaan suomalaisille tärkeimmät teemat kuntavaaleissa ovat terveydenhoito, kunnan talous ja vanhukset. Se ei ole huono lista. Ne ovat asioita, joiden parissa olen tehnyt töitä kahdeksan vuotta valtuutettuna.
Vanhustenhoito ei Suomessa ole edelleenkään kunnossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n selvitys kertoo, että jopa viidesosa palveluasumisen piirissä olevista ikäihmisistä ei ole ulkoillut kertaakaan koronavuonna – siis kertaakaan. Se tarkoittaa yhteensä 36 000 ihmistä hoivakodeissa ja kotihoidossa. Tein asiasta Vantaalla valtuustokyselyn, jossa vaadin asian korjaamista.
Yksityinen sote-bisnes on edelleen iso tekijä kunnissa, vaikka nykyisen punavihreän kansanrintamahallituksen aikana se on pantu ahtaalle. Kolme suurinta sairaus- ja sosiaalijättiä – vanhustenhoitoskandaaleja tuottaneet Attendo, Mehiläinen ja Esperi – pyörittävät neljäsosaa kaikista vanhuspalveluista.
Juuri missään muualla kuin vanhustenhoitobisneksessä rahanahneuden ja lähimmäisistä välittämisen ristiriita ei näy yhtä räikeänä. Kunnan palvelut pitää tehdä kunnan omana työnä. Kun kasvavat tuottotavoitteet yhdistyvät kuntien väheneviin rahoihin, puristuksiin jäävät asiakkaat, työntekijät ja hoidon laatu.
* * *
Hyvä kaupunki syntyy, kun koulut ovat turvallisia ja opetus korkeatasoista, kuntalaisilla on töitä ja asuminen on edullista.
Asuminen on perustarve ja perusoikeus. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ongelma on, että pienituloisilla ihmisillä ei jää vuokran jälkeen rahaa muuhun kuin kaikkein välttämättömimpiin menoihin. Moni pienipalkkainen ihminen ei pääse kiinni yhteiskunnan tukemiin ara-asuntoihin, mutta tuloja on liikaa asumistukea varten.
Vantaalla asumisen hinta on kyetty pitämään kurissa verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun. Se edellyttää voimakasta ja laajaa rakentamista. Se tarkoittaa myös panostuksia valtion ja kuntien tukemaan kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.
Kunnassa pitää olla myös tilaa erilaisille ihmisille. Tämä koskee etenkin Vantaata, jossa on enemmän maahanmuuttajataustaisia asukkaita kuin missään muussa Suomen kunnassa. Me emme ole kokeneet tästä erityisiä ongelmia.
Vihapropaganda ”haittamaahanmuutosta” pitää torjua. Poliittiselle rasismille ei pidä antaa tilaa. Syntipukkien osoittelulla ei ratkaista yhtään suomalaisten kuntien ongelmia.
Vaalilauseeni on ”Saa äänesi kuulumaan”. Mielestäni valtuutetun tärkeimpiä töitä on viedä tavallisten ihmisten asioita eteenpäin päätöksenteon koneistossa.
Puoleeni ovat vuosien varrella kääntyneet lukemattomat kaupunkilaiset erilaisten ongelmien ja pulmien kanssa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa virkakoneisto on joskus armoton ja väliinputoaminen helppoa. Kuntalainen ei saa jauhautua murusiksi byrokratian rattaissa. Aina en ole pystynyt auttamaan, mutta hyvin usein kyllä.
Tämä on oikeastaan valtuutetun päätyö, opetti minulle aikoinaan Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä. Tällä ajatuksella äänestäjät nostivat hänet eduskuntaan yhteensä 36 vuoden ajan.
Valtuutetun pitää myös olla annetun luottamuksen arvoinen. Olenkin tehnyt enemmän valtuustoaloitteita ja kyselyitä kuin yksikään toinen vantaalainen kaupunginvaltuutettu. Työ on kuitenkin kesken. Siksi olen ehdolla jatkokaudella kaupunginvaltuustoon.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio tehdään kunnissa. Ihmisillä pitää olla luottamus siihen, että se toimii.