Vaalityö on nyt tehty. Takana on kymmeniä ja taas kymmeniä tilaisuuksia ja varmasti satoja keskusteluja ihmisten kanssa eri puolilla Vantaata: kaduilla, vaalikojuilla, puhelimessa ja sähköpostitse. Juuri ihmisten tapaaminen on vaalityön paras osa. Olen onnekseni saanut osallistua keskeisesti myös puolueen valtakunnallisen vaalityön suunnitteluun.
On ollut helppo olla ehdokkaana, kun ympärillä on ollut hyviä tovereita, oikea asia ja puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, joka on onnistunut erinomaisesti televisiokeskusteluissa ja pannut itsensä täysillä likoon vaalikampanjassa joka puolella Suomea.
Lisäpontta on antanut se, että Vantaan valtuuston vahvat vaikuttajat Jaakko Laakso ja Ilmari Heinonen ovat antaneet minulle kampanjassa täyden tukensa, nyt kun he jäävät pois valtuutetun työstä.
Osa tuloksesta muhii jo vaaliuurnissa ennakkoäänten muodossa. Se saadaan tietää heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua sunnuntaina kello 20. Sen jälkeen lasketaan vaalipäivän tuloksia.
Vantaalla on nyt kyse isoista asioista. Vaalien keskeiseksi asiaksi muodostui kaupungin valtapuolueiden läpi runnoma velka- ja leikkausohjelma, joka vaurioittaa pahimmillaan pysyvästi yhteisiä palveluitamme.
Koululaisilta viedään sata koulunkäyntiavustajaa, lukio-opetusta vähennetään ja luokkakokoja kasvatetaan. Jonkinlaista tasapuolisuutta on ilmeisesti sekin, että leikkurin kohteeksi joutuvat myös vanhat. Kaupunki aikoo lopettaa yksinäisten ja mielenterveysongelmista kärsivien vanhusten päivätoiminnan, millä se sanoo säästävänsä 200 000 euroa. Näinkö todella pelastetaan talous kaupungissa, jonka budjetti on yli 1,2 miljardia euroa?
Lisäksi leikkaukset sosiaalitoimessa, lastensuojelussa ja vammaispalveluissa voivat ajaa palvelut laittomaan tilaan. Tämä myönnetään kaupungin omissakin papereissa.
Säästöt sisältävät myös tuntuvan yksityistämisohjelman, joka avaa ovet yksityiselle bisnekselle käydä yhä lujemmin kiinni julkisiin palveluihin. Ohjelman mukaan kaupunki käynnistää laajat ”yhtiöittämis- ja liikelaitostamisselvitykset”. Lisäksi päättäjät tahtovat, että ”kansalaiset siirtyvät käyttämään yhä enemmän yksityistä palveluntuotantoa” ja että ”palvelutuotanto irtaantuu kaupungin organisaatiosta”.
Erityisesti velkaohjelmassa suositellaan, että päivähoitoon luodaan kilpaillut markkinat ja sitä kautta kannattavaa liiketoimintaa. Samalla kaupungin kaikki kahdeksan vanhusten palvelutaloa siirretään yksityisiin käsiin.
Tämä kaikki on tehty sen nimissä, että Vantaan 830 miljoonan euron velkakuormaa voidaan keventää. Ongelmaa ei tietenkään saa vähätellä. Silti kaupunki ei ota syömävelkaa, vaan se on rahoittanut koko valtakuntaa palvelevia suurinvestointeja. Niitä ei pidä nyt maksattaa kaupungin kaikkein heikoimmilla.
Näin kaupungin valtapuolueet kokoomus ja sosialidemokraatit – sekä valtapuolueeksi valtapuolueiden kylkeen tahtovat Perussuomalaiset – ovat kuitenkin päättäneet tehdä.
Tämä politiikka vaatii vahvan vastaäänen myös tulevassa valtuustossa. Vasemmistoliitto on Vantaalla esittänyt vaihtoehdon, jolla pahimmat vauriot kaupungin palveluihin voidaan välttää. Jo pienellä 0,25 prosenttiyksikön veronkorotuksella voidaan tehdä paljon. Itse olisin valmis 0,5 – 0,75 prosenttiyksikön veronkorotuksiin. Se ei paljoa tuntuisi tavallisen vantaalaisen kukkarossa eikä ajaisi meitä kriisikuntien joukkoon, mutta pelastaisi palveluissa paljon.
Sunnuntaina vantaalaiset pääsevät päättämään näistäkin asioista. Siksi Vasemmistoliitto.