Alle viisitoistavuotiaiden tyttöjen raskauksien määrässä ei ole Argentiinassa tapahtunut muutoksia yli viiteentoista vuoteen ja UNICEF:in mukaan arviolta kolmetuhatta tyttöä tulee raskaaksi vuosittain. Nämä lapsiraskaudet määritellään Argentiinassa ”lasten pakkoraskauksiksi” ja 14-vuotiaan ja sitä nuoremman tytön raskaus nähdään aina rikoksen seuraamuksena. Tahtomattaan raskaaksi tulleilla tytöiltä on joko kielletty, vaikeutettu, viivytetty tai kokonaan estetty raskauden keskeyttäminen. Tässä tilanteessa olevien tyttöjen on pakko joko synnyttää tai sitten kärsiä tilanteeseensa liittyvien vaarojen seuraamukset.
Tärkeimpinä tyttöjen oikeuksia ajavina lakeina ja sopimuksina ovat yli 30-vuotinen kansainvälinen sopimus lasten ja nuorten oikeuksien takaamiseksi ja vuoden 2015 siviili- ja kaupallinen lakikokoelma, jossa lapselle annetaan mahdollisuus tehdä itseä koskevia päätöksiä yhteisymmärryksessä huoltajiensa kanssa. Abortti ei ole välttämättä vaihtoehto ja se on laillinen Argentiinassa ainoastaan, kun kyseessä on raiskaus. Valtion työntekijät on velvoitettu hankkimaan lisäkoulutusta kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta koskevan kansallisen lain (2006), seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan lain ja säädösten (2002) sekä Micaela lain (2018) perusteella. Tarkasteltaessa kaikkia lakeja ja vakuuksia ja huomioiden Argentiinassa synnyttäviä alle neljäntoista vuoden ikäisien äitien lukumäärää, on selvää, että prosessi on epäonnistunut. Varsinainen ongelma ulottuu kuitenkin paljon kauemmas. Se heijastaa Argentiinan historiaa vuosikausien ajalta ja on paljon vaikeampi selvittää.
Köyhyydessä ja heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien alle viisitoistavuotiaiden tyttöjen raskaudet ovat tavallisempia. Näistä tytöistä joka seitsemäs joko ei ole ollut koululaitoksen piirissä tai ei ole onnistunut suorittamaan peruskouluopintoja raskaaksi tullessaan. Monesti tytöt kuuluvat etnisiin vähemmistöihin ja heidän vanhempansa tai huoltajansa ovat työttömiä tai satunnaistöissä, mikä johtaa irrallisuuteen. Asuessaan erillään huoltajistaan, ilman rajoja ja perusturvaa, tytöt altistuvat lapsuudessa seksuaaliselle hyväksikäytölle ja varhaisnuoruudessa suojaamattomille sukupuolisuhteille.
Sukupolvien ajan jatkunut yleisen peruskoulutuksen puutteellisuus tekee mahdolliseksi tämän karun todellisuuden jatkumisen. Kokonaisvaltaisen sukupuolikasvatuksen kieltäminen koululaitoksessa poliittisista tai uskonnollisista syistä tai vanhempien arvovallan väärinkäytön takia on rikos, mutta siitä ei ole tehty rangaistavaa. Tämän takia esiintyy jopa kymmenvuotiaiden tyttöjen synnytyksiä ja raskauksiin ja synnytyksiin liittyviä kuolemia. Terveydenhuoltojärjestelmä, jolta puuttuu ammattitaitoa, joka on halvaantunut omaan byrokratiaansa, ja jossa lääketieteellisen etiikan sijaan vallitsevat henkilökohtaiset arvoasetelmat, heijastaa Argentiinan terveyspolitiikan prioriteetteja, joihin näiden tyttöjen ahdinko ei ilmeisestikään kuulu.
Kansakunta ei näe tulevaa rappeutumistaan, kun se vain niistää neniä ja vaihtaa vaippoja ja vaalii tämänkaltaista arkitodellisuutta, joka toistettuna sukupolvesta toiseen johtaa väistämättä ihmisyksilöiden henkilökohtaisen ja sosiaalisen edistyksen mahdollisuuksien väheksymiseen ja menettämiseen. On surullista, että huolimatta tiedossa olevista tosiasioista silti jokainen näistä vaikuttajista – niin perheenjäsenistä, terveydenhuollon ammattilaisista, ministereistä ja yleisesti valta-asemassa olevista – joiden pitäisi varmistaa tyttöjen oikeudet ja ihmisarvo, jatkaa itsekkyydessään ja empatian puutteessaan tyttöjen pakottamista panttivangin asemaan.
Kirjoittaja: Tri M. Fabiana Reina
Kirjoittaja on Argentiinassa Tucumánin maakunnassa toimiva sukupuolten tasa-arvoasioihin erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä lapsi- ja nuorisogynekologian asiantuntija.
Käännös: Helena Laasonen