Arktinen aikavaellus avattu
Ylä-Lappiin Utsjoelle on rakentunut tunturimaastoon kosminen 14 km:n mittainen aikajanapolku, minkä varrelle pystytetty 17 infotaulua. Polku vastaa kosmoksemme kehityshistoriaa 13,8 miljardin vuoden osalta. Näin ollen yksi kilometri vastaa yhtä miljardia vuotta kosmista aikaa ja yksi metri miljoonaa vuotta eli Maan kierrosta Auringon ympäri. Ihmisen keskimääräinen ikä on alle sata vuotta, joten yksilön mitta on alle kymmenes osan millimetristä (noin hiuksen paksuus).
Taulujen pääotsikot ovat:
- Taulu: Ihminen ilmestyy planeetalle. Ihmisen tärkeimmät kehitysvaiheet. Muuttaa merkittävästi olosuhteita. Kuudes sukupuutto käynnissä. (kasoistaulu)
- Taulu: Matelijoiden valtakausi. Dinosaurusten monipuolinen lajistoa ja tuho.
- Taulu: Varhainen kuivalla maalla kukoistava eliökunta: Hiilikausi, Suuri Kuolema. Pangean supermantereen olosuhteet.
- Taulu: Monisoluiset eläimet: Kambrikauden räjähdys, evoluutio kohti suurempia ja monimuotoisempia eliöitä. Kalojen valtakausi. Ilmakehän ja ilmaston vaikutus olosuhteisiin ja evoluutioon.
- Taulu: Eliökunta muuttaa maailmaa: fotosynteesi, hapen nousu, totaali jääkausi (Huronia). Eukaryoottisen solun ilmestyminen. (kaksoistaulu)
- Taulu: Varhaisen Maan olosuhteet ja elämän synty.
- Taulu: Aurinkokunta, Maan ja Kuun synty. (kaksoistaulu)
- Taulu: Avaruuden suuret rakenteet, galaksit ja galaksijoukot; Linnunradan syntyminen (kaksoistaulu)
- Taulu: Tähtien synty ja kehitys, tähtisukupolvet. (myöhemmin)
- Taulu: Alkuräjähdys, Big Bang. (kaksoistaulu)
Alueen kansatieteellistä osuutta kuvaavat seuraavat taulut:
- Taulu: Plejadit eli Seulaset eli Nieida käreg (Neitokäräjät saameksi, vanha ortografia).
- Taulu: Iso Hirvi eli Stuorra Sarvá
Miksi polkua kuljetaan ”ajan juoksua” vastaan johtuu pääasiassa siitä, että katsoessamme tähtitaivaalle näemme valon nopeuden rajallisuuden (n. 300 000 km/s) johdosta aina menneisyyteen, kosmiseen historiaan. Mitä kauemmas avaruuteen pystymme kurkkaamaan, sen vanhempaan menneisyyteen katsomme. Näin ollen voidaan sanoa, että avaruusnäkymät ovat kaikki enemmän tai vähemmän menneisyyttä, joka näkyy silmissämme nykyisyydeltä.
Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia nähdä kaukaisen kosmoksen nykytilaa juurikin tuon sähkömagneettisen värähdysliikkeen rajallisen nopeuden tähden. Esimerkiksi Kuun heijastama valokin on silmiimme tullessa runsaan sekunnin ”ikäistä”, ja itse auringonvalo runsaat 8 minuuttia ”vanhaa”. On siis luontevaa kulkea kosmista aikajanaa myöten aina kohden sen kosmista historiaa.
Arktisen aikavaelluksen idea on lähtöisin Turun yliopiston innovatiivisista ihmisistä, jotka ovat perustaneet Turkuun välille yliopisto – Tuorla oman kosmisen aikavaelluksensa ja yhdistyksen nimeltä Aikavaellus ry. Esiteltyään ideansa yhdistyksellemme Ohcejoga Utsjoen Ursa ry, olimme valmiit ryhtymään edistämään hanketta.
Mihin tarpeeseen polun on määrä vastata, se toki riippuu polkua taivaltavan ihmisen itsensä toiveista ja halusta. Mutta polkua voivat käyttää koulut opetuksensa monipuolistamiseksi, syventämiseksi ja elävöittämiseksi, eikä vain tiedon vaan myös liikunnan tarpeet huomioiden.
Polku on toisaalta avoin kaikille kulkijoille, joten matkailukin voi sitä hyödyntää – vastuullisen matkailun nimissä luonnollisesti. Kuka tahansa voi käydä polulla reippailemassa ja rentouttamassa itseään liikunnan ja kosmisen tietoympäristön avulla. Kunhan jokainen vain muistaa, että luontoa ei sovi häiritä eikä sotkea.
Arktisen aikavaelluksen kesälukio 19.-31.7.2021
Tarkoituksemme on järjestää (pääjärjestäjinä Ohcejoga Utsjoen Ursa ry, Kesälukioseura, Aikavaellus ry ja Kevo sekä KSL) ensimmäisen kesäkoulun kesällä 2021. Kesäkoulun nimeksi valikoitui Arktisen aikavaelluksen kesälukio ja paikaksi luontevasti Utsjoen Kevo (Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos). Kesäkoulun ohjelma tarjoaa sekä tiedettä että taidetta opiskelijoilleen. Mutta pääpaino on luonnontieteissä, missä tähtitieteen ja astrofysiikan osuudet ovat merkittävässä asemassa astrobiologian ohessa.
Opettajisto on alustavasti katsoen varsin merkittävä tieteelliseltäkin kannalta: emer.prof. Esko Valtaoja, astrobiologi Kirsi Lehto, FT Harry Lehto, FT Pasi Nurmi, avaruusfysiikan tri, SGO:n johtaja Eija Tanskanen, planeettageologi Jarmo Korteniemi, mat. aineiden lehtori Katriina Halonen.
Ei taiteellinen puolikaan jää heikommaksi: Brita Turunen, Lapin saamelaistaitelija, joku taidekasvatuksen opiskelija Lapin yliopistosta, Hansi Harjunharja, sirkustaitelija- improvisaattori ja Mirja Hiltunen taiteiden tri Lapin yo, avustavana taiteen yhteen kokoajana. Lisätietoja kesäkoulusta voi katsella sivulta: https://kesalukio.fi/project/utsjoki/
Kesäkoulun rehtoreina toimivat Juhani Harjunharja (I), Kirsi Lehto (II) ja Mirja Hiltunen (III)