Ulkomailla? Seskarö on Haaparannan Riviera
Seskarö eli Seittenkaari sijaitsee Perämeren pohjukassa, Haaparannan keskustasta noin parikymmentä kilometriä E-nelosta Sundsvallin suuntaan. Saarelle vie pitkä oma “Golden Gate” – 1970-luvulla rakennettu upea kaarisilta. Sitä ennen paikalle pääsi lossilla ja veneillä.
Seskarön pinta-ala on vain 20 neliökilometriä ja saarella sijaitsee myös Seittenkaaren taajama, jossa on lähimain 500 asukasta, kesäisin ainakin tuplasti enemmän. Kielisekamelska yhdistelee ruotsia, suomea ja meän kieltä. Saaressa on kirkko, peruskoulu, kapakka ja kauppa. Seittenkaaressa toimi ennen muinoin jopa kolme sahaa, vuonna 2018 ei yhtäkään, sillä saari on pääosin lomanviettopaikka mökkeineen ja Camping-alueineen. Hiekkarantoja piisaa ja vesi on vain hitusen suolaista. Vakiasukkaat käyvät töissä Haaparannassa, suuri osa on eläkeläisiä ja kesäisin siis lomanviettäjiä.
Vähän Seskarön työläishistoriaa
Vietimme Seskarössä vaimoni kanssa pari päivää. Oppaana toimi opiskeluaikojeni tuttu ja kanta-asukas Gunnar, jonka kotipaikka saari on ollut yli kaksikymmentä vuotta. Hän selvästi viihtyy luonnonkauniissa maisemissa, vaikka on joutunut tekemään leipätyönsä kauempana Ruotsissa ja Norjassakin.
Kun Suomi täytti sata, myös Seskarön päättäjät päättivät muistaa vuotta 1917. Se olikin saaren työläishistoriassa hurja merkkivuosi. Toukokuussa 1917 sadat näkiintyneet sahojen työntekijät järjestivät ns. Nälkäkapinan, joka tukahdutettiin myös armeijan voimin. Onneksi kukaan ei kuollut, mutta kymmeniä vangittiin ja tuomittiin. Saarella on vahva vasemmistolaismenneisyys: anarkisteja-syndikalisteja-sosialisteja. Huhu kertoo, että jopa itse anarkismin oppi-isä Pjotr Kropotkin olisi käynyt saarella 1800-luvun lopulla. Muistona menneestä keskellä Seittenkaaren taajamaa seisoo harvinaisen näyttävä työväentalo. Se on edelleen kaiken kansalaistoiminnan keskus, mutta vasemmiston ääniosuus on rutkasti kutistunut sitten vuodesta 1917. Viimeisinkin saha seisoi 2018 tyhjillään ja Seskarön tulevaisuus kuulunee turismille ja eläkeläisille.
Saaren rantamaisemat, pienet viehättävät asumukset ja puurakennuskulttuuri ovat säilyneet luonnonläheisinä. Ökytaloja on harvassa ja syvä rauha löytyy rantojen ja metsämaisemien ohella myös Svenska Kyrkan -puukirkosta. Heinäkuun helteellä se oli mukava hiljentymispaikka…varsinkin kun monilahjakas ystäväni Gunnar esitti meille sekä virsilaulua että pianomusiikkia…
Öisinajattelija, idän ja lännen matkamies