Bad Inglish
“Mi c-yaan caan believe it. Mi c-yaan believe it, room dem a rent, my apply widin, but as mi co also come in, cockroach rat also come in…”
(Michael Smith, Poet and Reggae Star)
“Wat abaut dii wookin klaas, beibi, wat abaut di Inglan revoluson nau?”
(Linton Kwesi Johnson, Poet and Reggae Star)
Did You catch it?
Do You speak INGLISH?
Michael Smith ja Linton Kwesi Johnson olivat 1970-luvun ja 1980-luvun alun kuuluisia ja kantaaottavia reggaelaulajia ja runoilijoita, jälkimmäinen myös historioitsija, jonka olen tavannutkin, jopa haastatellut (kehnolla inglishilläni!). Molemmilla hallussa on jamaican inglish siinä missä Rosa Liksomilla tornionjokilaakson meän kieli…
Me kaikki puhumme englantia, jopa kuvittelemme puhuvamme hyvin, varsinkin tiedemailmassa ja yliopistoasteella. Ja paskat! Enemmistö suomalaisista ei osaa englantia yhtään Öisinajattelijaa paremmin. Harva osaa muuta kuin oman tieteensä slangin. Harva ymmärtää nyansseja…jos on oppinut, opiskellut jotakin oxfordin inglishiä, jota tietty oikeaoppisesti arvostetaan. Harva pystyy silti edes englannilla oikeasti edes haastattelemaan jotakuta reggae-staria Jamaicalla, puhumattakaan Dublinin pubissa istuvaa kännikalaa? Ja sosiologiaa sekin…
Siinä teille Bad >Inglish, jota halveksitaan. Totta ja tietty: yleensä jotakin murretta puhutaan, muka osataan ja kirjoitetaan inglish-väitöskirjoja kaikkialla maailmassa. Olisipa kiva nähdä vähän toisinpäin tiedeenglantia: suomennoksia niistäkin usein surkeista väittäreistä, joita Suomessa hyväksytään kun ohjaajat eivät osaa muuta kuin perusfraaseja.
Inglish-ylivallasta nousee aina silloin tällöin pientä debattia. Viime vuosina esimerkiksi venäjä-osaajien Aleksanteri-listalla. Tarkoitan niitä Venäjävenäjä-osaajia, jotka tuntevat naapurin kulttuuria, osaavat kieliä, muitakin.
Hieno TV-sarja siitä, miten paljon Suomi on venäläinen tai ruotsalainen ansaitsee katsojansa. Silti kysymys siitä kuinka moni suomalainen intelligentti (=sivistyneistö) osaa tässä maassa naapurien kieliä jäi pois keskustelusta…
Kieli ei ole kulttuurista riippumaton
Väitän, että tässä maassa on kourallinen kielitaitoisia yliopistomiehiä tai naisia. Venäjästä kun jotakin tiedän, pitää mainita Arto Mustajoki, Markku Kangaspuro ja Tomi Huttunen, Timo Vihavainen, Arto Luukkanen, Pekka Pesonen. Heidän kaltaisia venäjää taitavia proffia alkaa olla eläkkeellä suurin osa! Useat muut kielimiehet ovat kyllä aivan liian hiljaa!
Mustajoen mallia, ns naapurin kielimallia koulujen kieliohjelmiin pitäisi rummuttaa juuri nyt kun inglish “jyrää meitin”… ja siinä sivussa Nato (ai niin, se on politiikkaa, pois se minusta!).
Ruotsia puhuvia yliopistomiehiä ja -naisia kyllä löytyy – harva sentään liikkuu edes näillä kielialueilla yhtä hyvin kuin suuresti arvostamani historioitsija Henrik Meinander.
Onneksi sentään silloin tällöin nousee joku muukin kuin Arto Mustajoki puhumaan ja kirjoittamaan pienempien naapuriemme kielten osaamisen tarpeesta kuin englannin. Tarkoitan esimerkiksi Vesa Oittista (Hki, Aleksanteri) ja Jukka Korpelaa (Itä-Suomen yliopisto ). Nämä tohtorit ymmärtävät, että aitoa ja syvällistä tiedettä tehdään – siis muita maita ymmärtäen ja siellä liikkuen – vain silloin kun osataan ja jopa puhutaan maan kieltä. Das ist gewisslich wahr!
Viimeksi törmäsin tähän inglish-ylivallan kritiikkiin KU-Viikkolehdessä. Maailmalla laajasti matkustellut kirjailija ja Kirjailijaliiton aktivisti Hannu Niklander muistutti inglish-ylivallan turmiollisuudesta. Aiheellisesti.
Niklander kirjoittaa: “Kieli kantaa mukanaan kulttuurin ja siten indoktrinaation. Anglosaksisesta hegemoniasta hyötyvät englanninkieliset maat, joiden on helppo saada pyyteensä, elämäntapansa,talousmallinsa, propagandansa ja politiikkansa näyttämään tutulta itsestäänselvyydeltä, jota ei tarvitse perustella”.(KU-Viikkolehti 13.7.2018)
On käsittämätöntä kuinka Suomen yliopistot suhautuvat nykyisin suomenkielisiin tieteellisiin artikkeleihin , saati väitöskirjoihin. Pisteitä ei tipu eikä ura urkene. Milloin, parahin lukija, olet törmännyt seuraavilla naapurien kielillä tehtyihin opinnäytteisiin saati väitöskirjoihin: ruotsi-venäjä-puola-viro-saksa. Miksi niin monet Suomeakin koskevat väitöskirjat kirjjoitetaan englanniksi, vaikka niitä ei (juuri silloin!) lue monikaan. Miksi halveksia tieteessä omaa kieltä?
Juuri näinhän se on sitä paitsi tieteessä: kontekstit, paradigmat ja muut hienot teoriat tulevat lännestä, inglish-kielialueelta eikä tiedemaailma vaivaudu tässä syvällisempään kritiikkiin. Venäläinen tutkija, joka puhuu vain bad inglishiä, ei tule kuulluksi kv-seminaareissa ellei osaa englantia. Kuulluksi tulee se miljonääri joka hallitsee globaalit idän ja lännen markkinat, valuuttakeinottelun ja englannin kielen. Hän vie, me vikisemme.
Öisinajattelija