Pajot, karjalaisen musiikin festivaali Kontiolahdessa, järjestettiin 10-11. toukokuuta 2019 jo kolmatta kertaa. Se on pienimuotoinen, mutta sympaattinen tapahtuma, jonka ympärille on organisoitu muunkinlaisia karjalaisuuteen ja karjalan kieleen liittyviä luentoja ja jarmarka- eli markkinameininkiä.
Pajot-festivaalin taustaa
Pajot-tapahtumaa ideoitiin ensi kerran 2017. Öisinajattelijakin piipahti parissa kokouksessa , lähinnä kuulolla. Mukana todellisina aktivisteina ovat olleet alusta asti Kontiolahden Venäjä-seuran puheenjohtaja Jari-Pekka Kinnunen ja näyttelijä-muusikko-tutkija Timoi Munne. Kinnunen on pitkän linjan ystävyysseuralainen ja Munne myös Petroskoissa näyttelijäntyötä opiskellut Karjala-fani, karjalan kielenkin taitaja. Molemmilla on lisäksi laajalti kokemusta Venäjä-Suomi-yhteistyöstä. Heidän ymäprilleen on kertynyt sitten myös pieni joukko vapaaehtoisia, mistä syystä toiminta jatkuu edelleen, ensi vuonnakin.
Kolmatta kertaa järjestetty Pajot 10-11. toukokuuta 2019 sijoittui Kontiolahdella hienoon perinnemaisemaan, järven rantamille – vanhaan navettarakunnukseen ja muihin puurakenteisiin tiloihin. Alusta asti Kontiolahdella on vieraillut porukkaa myös Venäjän Karjalasta, nytkin mainio vepsäläiskuoro, joka esiintyi juhlien avajaisissa 10. toukokuuta ja kävi sitä ennen muun muassa vanhuksia viihdyttämässä ympäri Kontiolahtea. Kuoro on palkittu myös yleisvenäläisillä etnisillä festivaaleilla.
Perjantaina 10.5. kuultiin hieno tietopaketti karjalaisesta musiikista. Alustajina olivat Itä-Suomen yliopiston professori-muusikko Pekka Suutari ja Timoi Munne sekä Suistamon Sähkö-yhtyeen naisjäseniä. Suistamon Sähkö on uusi etnokarjalaisen kansanmusiikin tahtiin esiintyvä kokoonpano, joka hurmasi yleisön myös illan konsertissa: porukassa yhtyvät tiede, taide, kansanmusiikki ja melkein sirkus!
Lauantaina lavalle ilmestyi Santtu Karhu & Talvisovat, josta Timoi Munne piti jo päivällä oman luentonsa. Petroskoissa tämä kokoonpano on vaikuttanut jo peräti 30 vuotta ja siinä välissä käynyt Suomessakin useita kertoja. Karjalan kieli loisti sanoituksissa, mutta myös yleisön puheenvuoroissa.
Festivaalin merkitys
Haastattelin Pajot-festivaalin jälkitunnelmissa aktivisteja, Jari-Pekka Kinnusta ja Timoi Munnetta.
Kinnunen oli pääosin tyytyväinen pienimuotoiseen festivaaliin, joka tuo hienosti esille paitsi musiikkia, myös karjalaisuutta ja kieltä molemmin puolin rajaa. Jatkoa on luvassa – ja toive, että myös Kontiolahden kunta olisi näkyvämmin paikalla, ymmärtäisi Pajotin merkityksen laajemminkin. Rahoitusta on tullut, ja siitä Kinnunen kiittää, mutta esimerkiksi julkisuuden suhteen Kontiolahdella olisi paljon tehtävää. Samoin Kinnunen ihmettelee etteivät yrittäjät näe mahdollisuuksiaan, vaikka festivaalin erilaisuus ja korkeatasoisuus jo tajutaan muualla. Yhteistyö Venäjän Karjalan puolelle on tärkeää ja se jatkuu Kinnusen mukaan ilman muuta.
Ongelma on Kontiolahdella sama kuin monissa Suomen Karjalan rajakuntien omaleimaisissa tapahtumissa: halutaan toimintaa, mutta kun sitä järjestetään, kuntapäättäjät vetäytyvät taka-alalle, valitettavasti.
Pajot-festivaali huipentui petroskoilaisen rocklyyrikon ja muusikon Santtu Karhun ja Talvisovat -yhtyeen esiintymiseen. Sitä kiittelivät kaikki lauantaina 11.5. eikä ukkosrintama ja sadekaan pahemmin häirinnyt loppuillan konserttia.
Santtu Karhu ja Talvisovat
Monissa folk-kokoonpanoissa soittanut Timoi Munne kiteyttää Santtu Karhun merkityksen :
“Santtu Karhu on uudistanut karjalaisen runouden rockteksteillään. Karjalaa kuten muitakin vähemmistökieliä vaivaava kotiseutuun, omaan kylään, luontoon, nostalgiaan ja isänmaallisuuteen rajoittunut runoaiheisto on laajentunut Karhun rocklyriikan myötä nykyelämään, sen varjoihin, ristiriitaiseen maailmankuvaan, yhteiskuntakritiikkiin ja villeihin mielikuviin. Näin Brendojevin, Volkovin, Dubininan ja muiden perustama työ jatkuu, mutta kovin erilaisessa ilmenemismuodossa. Karhu on katkaissut pysähtyneisyyden ajan karjalaisessa runoudessa.
Tunnetummat laulut kuten Regipajo, Sano tuuli ja Keldaine kuu tulee ottaa mukaan niiden karjalankielisten laulujen joukkoon, joita lauletaan aina ja kaikkialla karjalaisten juhlissa ja kokoontumisissa, että siellä olisi muutakin kuin kaukaa Venäjältä kulkeutuneet Ruskei neitsyt, Lasketakkua brihat hevot ja Ajettih čiganazet.”
Pitää todeta, että Pajot on ainutlaatuinen ja nyt kolmennella kerralla jo hyvin toimiva konsepti, joka hoituu paljolti Jari-Pekka Kinnusen organisoimalla vapaaehtoistyöllä. Se kokoaa yhteen sekä folkmusiikin ystäviä että karjalan kielestä kiinnostunutta väkeä. Kieli, tiede ja taide kohtaavat – sitä korosti myös professori Pekka Suutari, itsekin muusikko muiden toimien ohella. Mutta lisää tukea ja mainosta kaivataan.
Timoi Munne: “Tapahtuma ei ole vain kansanmusikkigenreen rajoittunut, vaan kokoavana ajatuksena on karjalaisuus mielentilana, kulttuuriaktiivisuutena ja kielenä. Tänä vuonna voisi ottaa esimerkiksi Ikiruuhen arkaaisen kansanmusiikin ja Suistamon Sähkön modernin sähköisen soundin. Ne ovat äkkikuulemalta kaukana toisistaan, mutta nousevat lopulta hyvin samankaltaisista karjalaisuuden pohjavirtauksista.
Santtu Karhu & Talvisovat -yhtyeen esiintyminen 30-vuotisen uran kunniaksi oli tietenkin hyvin merkittävä. Yhtye oli solistia myöten erittäin virkeässä tilassa ja sen nykyinen puoliakustinen folkrocksoundi miellytti yleisöä suuresti.
Munne vetää mukaan myös maiseman:
“Pajot-menestykseen vaikuttaa toimiva ympristö. Kontiolahden kotiseutukeskus on ilmava, tilava ja kaunis tapahtumapaikka. Pihalla on mahdollisuus vapaaseen oleiluun. Tuvassa on tarjolla intiimejä akustisia musiikkiesityksiä. Navetan päälava on valoineen ja äänentoistoineen korkeatasoinen ja nykyaikainen musiikkiklubi. Lisäarvoa tulee vielä pönttökiukaalla lämmitettävästä saunasta, kevätavannosta ja lämminvesipaljusta. Ne olivat etenkin lauantaina tehokkaassa käytössä.”
ks. myös lisätietoja vuoden 2019 Pajot-festivaalista: http://www.pajot.fi/ohjelma/
Öisinajattelija
(Lyhyempi versio blogista julkaistu artikkelina Petroskoissa ilmestyvässä Karjalan Sanomissa 15.5.2019 )