Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa on käyty alkuvuodesta 2021 vilkasta keskustelua kirjallisuudesta. Tarkemmin käsittelyssä on ollut maakunnassa julkaistu kirjallisuus, sen vähäinen mediahuomio ja vielä vähäisempi arviointi alue- ja paikallismediassa. Alueella työskentelevät kirjailijat ovat olleet asiasta aiheellisesti huolissaan.

Kysymys ei ole ihan pikkuasiasta koko Suomenkaan mitassa. Pohjois-Karjalassa luetaan ja kirjoitetaan nimittäin paljon – vuonna 2020 julkaistuja nimikkeitäkin on melkein 50. Täällä toimivat aktiivisesti esimerkiksi joensuulainen Kirjailijayhdistys Ukri, Keski-Karjalan kirjoittajayhdistys sekä lieksalainen Brahean kriivarit ja Jussi Virratvuoren vetämä pienkustantamo Kirjokansi.

Kirjastojen käyttöaste ja paikalliskirjastojen sekä pisteiden lukumäärä maakunnassa on melkoinen. Lukupiirejä, kirjailijatapaamisia, kirjavinkkaamista, runoiltoja, kirjoittajakoulutusta, Ukrin matineoita ja muita kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia on ollut roppakaupalla. Ja koronan kourissa kärvistellessä, tilaisuuksien vähetessä, lukemisesta on tullut ehkä useammankin kansalaisen mieluinen, jopa ainut päivittäinen harrastus televisionkatselun ja tietokoneen näpräyksen ohella (?). Toivoa sopii, että esimerkiksi Joensuun hieno syyskesäinen, kirjailija Tuula-Liina Variksen vetämä,  kirjallisuustapahtuma toteutuu tänä vuonna (?).

Toisaalta, kannattaa muistaa sekin, että asuinalueensa kauno- ja tietokirjallisuuteen tutustuminen voi avartaa kummasti näkemyksiä vaikkapa oman maakunnan, kunnan tai kaupungin historiallisesta kehityksestä, kulttuurielämästä ja nykyisestä poliittisestakin atmosfääristä!

 

Maakunnan kirjalijoiden uutuusteoksia esillä

Joensuun pääkirjastossa on koko helmikuun 2021 ajan esillä maakunnan kirjailijoiden vuoden 2020 uutuusteoksia: alkaen romaaneista, novelleista, runoista ja sarjakuvista sekä jatkuen lastenkirjoihin ja tietokirjoihin. Kirjaston alakerran vitriinin esillepanon ovat koonneet tietopalvelun työntekijät Timo Torvinen ja Päivi Kiiskinen-Mustonen.

Informaatikko Kai Sormunen kertoo, että seutukirjastokokouksessa on keskusteltu näyttelyn kierrättämisestä ympäri maakuntaa, muissakin kirjastoissa. Tällainen toive on esitetty – ja vuoden mittaan asia toteutunee. Joensuun näyttely on esillä helmikuun ajan, jonka jälkeen maaliskuussa 2021 pääkirjastossa on vuorossa Pohjois-Karjala-kokoelman muisteluaineisto. Eräs keskeinen henkilöhahmo siinä voisi olla Sormusen mukaan vaikka joensuulainen, miltei unohdettu Tulenkantajat-ryhmässäkin vaikuttanut kirjailija- ja runoilija-aktivisti Antero Kajanto (1895-1968).

Pohjois-Karjalassa on julkaistu siis vuoden 2020 aikana lähes 50 uutuuskirjaa, joista nyt kolmisenkymmentä on näytteillä. Tätä perinnettä kannattaa jatkaa semminkin kun Suomen reuna-alueilla erityisesti laadukkaatkin pienkustantamojen tuotteet, saati omakustannukset jäävät usein kokonaan vaille huomiota mediassa. Onneksi ne löytyvät useimmiten kirjastojen hyllyistä ja kokoelmista useampanakin kappaleena – kunhan asiakas vain osaa kysyä!

Kai Sormunen kertoo, että vaikka korona-aika on ollutkin kirjastoissa tavallista hiljaisempaa, esimerkiksi e- ja äänikirjojen lainaus on kasvanut. Myös tietopalvelut ovat koko ajan käytössä. Vielä ei ole tarvinnut siirtyä esimerkiksi niin sanottuun “nopeaan asiointiin” kuten pahimmilla pandemia-alueilla. Sormunen kuitenkin toivoo, että kaikki asiakkaat käyttäisivät nyt käsidesiä ja maskeja kirjasto-oleskelun ajan, niin lehtisalissa kuin yläkerrassakin.

Pandemia aiheuttaa uusia haasteita ja niinpä Joensuussakin on suunniteltu kevään virtuaalisia kirjailijavierailuja ns. striimauksen keinoin. Ensimmäinen olisi vuorossa jo 2.3. 2021 – ja toivottavasti myös normaalit satutunnit, suositut Joensuun Muikku-salin yleisöluennot, kirjavinkkaamiset ja muut kokoontumiset jatkossa normalisoituvat. Lainaustoiminta toki jatkuu entisellään, joten minkäänlaiseen kirjojen “hamstraamiseen” ei ole tarvetta.

PS. Kuten alussa totesin, kirjallisuuskritiikistä, julkaisu-, kustannus- ja markkinointityöstä on keskusteltu vilkkaasti alkuvuodesta esimerkiksi Joensuun kirjalijayhdistys Ukrin ja Lieksan Brahean Kriivareiden piirissä. Ohessa vielä edellinen blogini tästä teemasta:

https://blogit.kansanuutiset.fi/oisinajattelija/kaunokirjallinen-suomi-on-maalainen

Öisinajattelija