Katselin eilen, 5.3. uteliaana televisiota ja A-studiota. Aiheena kiusaamiskiista Ahde vs. Räty. Räty oli uskaltautunut paikalle, Ahde kieltäytynyt.
Ymmärrän molempia, mutta luultavasti myös Rätyn olisi kannattanut olla hetken poissa julkisuudesta. Siis ainakin eilisellä sanomalla. Hän tunnusti epäsuorasti syyllisyytensä kiusaamiseen ja kiusaamisen kieltäminen paistoi valheellisena kehonkäyttäytymisenä läpi koko pienen miehen olemuksesta. Sääliksi kävi…, melkein. Ellen tajuaisi, mitä naisalaiset tässä maassa joutuvat usein kestämään: kyse ei ole vain palkkaprosenteista, vaan myös muusta vähättelystä – siitä, että asema kyseenalaistetaan sukupuolisin perustein.
Sanoma tuli selväksi ja johtopäätös jäi katsojalle. Kun siis päällikkö (=Räty) välttelee tapaamista, ei pysty keskustelemaan pariin vuoteen alaisensa (=Ahde) kanssa, kyllä tässä kysymys on rankasta syrjinnästä, kiusaamisesta, väheksymisestä…
Räty TUNNUSTI TÄMÄN A-STUDIOSSA. Pokka oli koetuksella ja valhe loisti lähikuvassa muutenkin. Ei tarvinnut olla psykologi, elokuvatutkija, valheenpaljastuskoneenkäyttäjä.
Kysymys alkaa olla muuten (muutenkin ) sellaisista käytännöistä…ja sanoisinko moraalittomuuksista, joita naisten – ei kenenkään – ei tarvitse sietää. MIEHINEN öykkäröinti saa riittää. Ay-liike on henkilöstöpolitiikassaan täysin umpikujassa. AKT:N aktiivien esiintulo kertoo ihan tarpeeksi: valitettavasti Timo Rätyllä ei ole edellytyksiä olla nykyaikainen ay-johtaja. Johtaja-koulutus puuttuu, näköjään – ammattitaito on surkeaa tai sitten kyseessä on sellainen työpaikkakiusaaja, jonka pitää ymmärtää asemansa ja erota.
Jos jo yli 10 työntekijää on AKT:ssa ilmoittanut kokeneensa epäasiallista käytöstä Rädyn taholta, kysymys ei ole mistään pienestä skismasta kahden ihmisen välillä. Ellei ay-johtaja osaa tehdä omia johtopäätöksiä, hänet on yksiselitteisesti erotettava. Lain ja asetusten mukaan, tietty – mutta mieluusti ilman miljoonabonuksia!
Öisinajattelija