Energiatehokkuus on ilmastotoimi!
Ihmiskunnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää radikaalisti. Energiatehokkuus on tässä keskeinen työkalu. Esimerkiksi Suomen rakennuskannassa on valtaisa potentiaali energian säästämiseen eristysten, lämmön talteenoton ja lämmitysratkaisujen parissa. Tällöin energiatehokkuus vähentää kulutusta ja siten myös päästöjä.
Riittävän suuriin mittasuhteisiin mentäessä energiatehokkuus tarkoittaa suurelta osin teollisuuden hyödyntämättömien hukkalämpöjen käyttöä. Kun lämpö otetaan teollisesta toiminnasta, niin jokin toinen aiemmin käytetty lämmön tuotantotapa voidaan lopettaa. Hallitusohjelman tavoite siirtää kaukolämpöä tuottavat lämpöpumput alempaan sähköveroluokkaan mahdollistaisi yhä laajemman hukkalämpöjen hyödyntämisen. Tämä on askel oikeaan suuntaan.
Miljardin investointi energiatehokkuuteen
Julkisuudessa on ollut esillä yksi erityisen merkittävä energiatehokkuushanke. Helen selvittää yhdessä Nesteen, Borealis Polymersin, Fortumin ja Keravan Energian kanssa 700-1000 miljoonan euron hanketta, jossa Kilpilahden öljynjalostamolta vedettäisiin putki öljynjalostamon hukkalämmön hyödyntämiseksi muun muassa Helsingin kaukolämpöverkossa. Tällä voitaisiin kattaa noin neljäsosa Helsingin lämmöntarpeesta.
Nopealla tarkastelulla tämä näyttää todella hyvältä. Tällä hetkellä Helsinki lämpenee lähinnä kivihiilellä ja maakaasulla. Kilpilahden lämpöputki vähentäisi fossiilisten polttoaineiden polttamista helsinkiläisten kotien lämmöksi ja siten pääkaupunkiseudun päästöjä. Pidemmällä tähtäimellä tämä noin miljardin euron hanke ei ole aivan näin suoraviivainen.
Hukkalämmön alkuperä on nimittäin myös fossiilinen.
Miljardin investointi fossiiliseen infrastruktuuriin
Polkuriippuvuus tarkoittaa aiempien valintojen vaikutusta siihen, millaisia päätöksiä nyt ja tulevaisuudessa teemme. Yksi harmillinen polkuriippuvuuden uhka Kilpilahden lämpöputkelle on fossiilista alkuperää olevaan lämpöön lukkiutuminen. Mitä tapahtuu, jos Kilpilahden toimintaa ei saada vähäpäästöiseksi, samalla kun jalostamo lämmittää pääkaupunkimme? Hyvin harva vastaisi, että “pääkaupunkia ei sitten lämmitetä”. Kotien lämmitys on huomattavan helppo poliittinen oikeutus fossiilisen toiminnan jatkamiselle. Etenkin, kun kyseessä on pääkaupunki ja sillä lämmöllä lämpenevät lukuisten kotien lisäksi esimerkiksi Eduskuntatalo.
Jos Kilpilahden jalostamon toimintaa ei saada suhteellisen nopealla aikataululla kestäväksi ja vähähiiliseksi, niin Kilpilahden lämpöputkessa on kyse miljardin euron investoinnista fossiiliseen infrastruktuuriin. Tällöin miljardin sijoittaminen aidosti vähäpäästöisiin lämmönlähteisiin olisi ollut parempi ratkaisu.
Päästövähennykset vaativat kunnianhimoa
Mikä siis olisi Kilpilahden lämpöputkeen investoimisen todellinen vaikutus? Ainakin hiilen polttamisen vähentyminen Helsingissä. Sekä hiilen polttaminen kaukolämmöksi että öljyn jalostustoiminta ovat päästökaupan piirissä. Kummankaan kieltäminen erikseen ei siis teoriassa vähennä päästöjä EU-tasolla. Kivihiilen energiakäytön kielto Suomessa laskee päästöoikeuksien hintaa. Tämän jälkeen jossain muualla päästellään senkin edestä.
Päästöjen kunnianhimoinen vähentäminen tekee päästökaupan poliittisesta tiukentamisesta kuitenkin todennäköisempää. Tämä on yksi esimerkki polkuriippuvuudesta. Mitä enemmän me (ja kaikki muut) vähennämme päästöjämme, sitä todennäköisemmin päästökauppa kiristyy poliittisia reittejä pitkin ja EU-tason päästöt laskevat päästökaupan kautta lisää. Samalla näytämme muulle maailmalle, millaisilla yhteiskunnallisilla ja teknologisilla valinnoilla on mahdollista saavuttaa aidosti kestävä yhteiskunta.
Vähäpäästöisyys on ainoa kestävä vaihtoehto
Polkuriippuvuuksien yhteiskunnallisesta ongelmallisuudesta huolimatta, Kilpilahden lämpöputki mahdollistaisi lyhyellä tähtäimellä huomattavia päästövähennyksiä Helsingin lämmöntuotannossa. Tämä on hieno asia. Jäljelle jää vain yksi elefantti huoneeseen. Kuinka varmistaa Kilpilahden muutos hiilineutraaliksi?
Kilpilahden jalostamo on yksi Suomen suurimmista kasvihuonekaasujen päästölähteistä. Jalostustoiminnan päästöt vastaavat lähes puolta koko Suomen henkilöautokannan päästöistä. Kilpilahden toiminnan muuttuminen vähäpäästöiseksi on joka tapauksessa ainoa kestävä vaihtoehto. Lämpöputkella tai ilman. Tämä Todellinen Askel kohti hiilineutraaliutta jää kemianteollisuuden otettavaksi.
Tässä ei käy kemianteollisuutta kateeksi. Kuitenkin, Neste on sitoutunut jalostustoiminnan hiilineutraaliuteen 2035 mennessä. Lisäksi Kemianteollisuus on tuottanut tiekartan kemianteollisuuden tulevaisuudesta ja tarpeista ilmastoneutraaliutta kohti siirryttäessä. Tavoitteet ovat siis kunnossa.
Kestävä tulevaisuus varmistetaan nyt
Hiilineutraali öljynjalostus on kuitenkin aika paljon luvattu. Pieni skeptisyys sallittakoon. Fossiilisen öljyn jalostaminen polttoaineiksi ei myöskään ole pitkällä tähtäimellä kestävää toimintaa, vaikka itse jalostus tapahtuisi vähäpäästöisesti.
Kontrastina tulevaisuuden toiveisiin, Kilpilahden lämpöputki on todellinen investointi jota harkitaan tässä ja nyt. On tärkeää varmistaa, että energiatehokkuuteen pyrkiminen ei johda miljardi-investointien kautta fossiilisiin lukkiutumiseen. Tämä varmistus olisi vähintäänkin suotavaa tehdä etukäteen. Ilmastotoimet ovat asia, jossa ihmiskunnalla ei ole varaa epäonnistua.
Energiatehokkuudella on mahdollista saavuttaa huomattavan suuria päästövähennyksiä. Energiatehokkuus ei kuitenkaan yksin varmista meille suotuisaa tulevaisuutta.
Ville Sahlberg
Kirjoittaja on energiatieteiden diplomi-insinööri ja Vasemmiston ympäristö- ja ilmastopoliittisen työryhmän jäsen.