Miksi kunnassa tehtävät päätökset ovat tärkeitä?

Kaikki me tarvitsemme kuntien palveluita jossain elämämme vaiheessa. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia kuntien päätökset ovat.

Nyt poikkeusaikoina monet ihmiset huomaavat, mikä merkitys on kuntien vastuulla olevilla palveluilla.  Kunnissa tehtävät päätökset ovat tärkeitä kaikille, ei harvoille.  Me kaikki tarvitsemme kunnan palveluita jossain elämämme vaiheessa. Kunnat vastaavat monista ihmisten arjen kannalta tärkeistä palveluista. Kuntien vastuulla ovat mm. kirjastot, katujen ylläpito, jäte- ja vesihuolto, varhaiskasvatus, peruskoulu, vanhusten ja vammaisten ihmisten hoito ja ammatilliset oppilaitokset.  Jos sairastumme, voimme käydä kunnan, tai usean kunnan yhteisesti ylläpitämällä, terveysasemalla lääkärissä.  Jos tarvitsemme vaativaa hoitoa, esimerkiksi tehohoitoa, meidät ohjataan monen kunnan yhteisellä vastuulla olevaan keskussairaalaan. Myös kunnan vastuulla olevat sosiaali- nuoriso-, päihde- ja mielenterveyspalvelut, neuvolat sekä lastensuojelu ovat monille tarpeellisia. Kunnat myös järjestävät ja tukevat erilaisia harrastuksia (mm. kulttuuri, taiteet ja liikunta). Kuntien ansioista ihmisellä on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen (työväen- ja aikuisopistot). Mainitsin edellä vain muutamia kuntien vastuulla olevista palveluista. Kunnanpäättäjät eivät siis istu turhissa kokouksissa, eikä ole yhdentekevää, millaisia kunnissa tehdyt päätökset ovat.

Miksi on tärkeää, että maksamme veroja?

Kuntien ja valtion on mahdollista järjestää asukkailleen palveluita, koska me kaikki maksamme veroja. Ilman verotuloja ei olisi asiakkaille edullisia julkisia palveluita. Meistä kaikki saavat verorahoilleen vastinetta. Esimerkiksi kaikki käyttävät kuntien omistamia teitä, eikä noita teitä huollettaisi, jos eivät asukkaat maksaisi veroja. Etenkin nyt poikkeusaikana valtion ja kuntien apu on tärkeää ihmisille, kun moni ihminen on jäänyt työttömäksi tai joutunut lomautetuksi.

Kuntien vastuulla olevissa palveluissa on suuria eroja kuntien välillä.

Suomessa on kunnallinen itsehallinto. Kunnat tekevät pitkälti itse päätökset toiminnastaan. Kuntien välillä onkin suuria eroja palveluissa, eikä ole samantekevää millaisia päätöksiä kunta tekee, ja ketkä päätöksiä tekevät. On hyvä olla kiinnostunut kunnissa tehtävistä päätöksistä, pelkästään jo oman itsen ja läheisten arjen kannalta. Koskaan ei voi tietää, milloin itse tai joku läheinen tarvitsee apua.

Kuntapäättäjä ei saa yksin mitään aikaan – yhteistyö on tärkeää.

Kuntien toimintaa säätelevät Suomen lait ja asetukset, eduskunnan, valtioneuvoston, ministeriöiden ja EU:n tekemät päätökset ja ohjeistukset (mm. direktiivit) sekä erilaiset ihmisoikeussopimukset, joihin Suomi on sitoutunut (kuten YK:n vammaissopimus). Kuntien toiminnan kannalta tärkeitä lakeja ovat mm. perustus-, kunta-, hallinto-, sosiaalihuolto-, asiakasmaksu-, vammaispalvelu-, vanhuspalvelu- ja varhaiskasvatuslait sekä peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen toimintaa säätelevät lait. Kuntapäättäjän (mm. valtuutetun) tuleekin siksi tuntea monia lakeja ja asetuksia.

Kuntien päätöksentekoa monimutkaistaa sekin, että kunnissa tehdään päätöksiä useilla eri tasoilla. Päätöksiä tehdään kunnanvaltuustoissa, kunnanhallituksissa ja lautakunnissa. Myös virkamiehet tekevät tärkeitä päätöksiä. Lautakunnat ovat usein delegoineet osan päätäntävallastaan virkamiehille eli kuntien palkkalistoilla oleville henkilöille.

Virkamiehet toimivat virkavastuulla. Kunnanvaltuuston- ja hallituksen sekä lautakuntien jäsenet toimivat puolestaan vaaleissa saamansa luottamuksen varassa. He ovat vastuussa kuntalaisille tekemistään päätöksistä.  On tärkeää, että kunnan hallituksen, kunnanvaltuuston ja lautakuntien jäsenet seuraavat tarkkaan virkamiesten tekemiä päätöksiä. Toisaalta myös virkamiesten kannattaa seurata tarkkaan mitä valtuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa tapahtuu. Luottamushenkilöt voivat aina vaatia, että virkamiehen tekemä päätös käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen tai lautakunnan kokouksessa.

Valtuutetutkin ovat ihan tavallisia ihmisiä! Valtuutetun tulee kyetä yhteistyöhön, olla kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta ja osata kuunnella kuntalaisia herkällä korvalla.

Kuntapäättäjän, kuten kuntavaaleilla valitun valtuutetun, pitää tietää paljon kunnassa tapahtuvista asioista ja tunnettava monia lakeja ja asetuksia.  Kukaan ei voi kuitenkaan tietää kaikkea. Siksi onkin tärkeää, että päättäjä tarvittaessa kysyy muilta neuvoa.  Yksin ei kuntapäättäjä saa mitään aikaan, vaan yhteistyö on todella tärkeää. Tarvitaan myös puolueiden välistä yhteistyötä. Kuntapäättäjältä vaaditaan kykyä yhteistyöhön. Hänen on kyettävä antamaan kuntalaisille tietoa toiminnastaan ja kuunneltava kuntalaisia herkällä korvalla.

Kuntapäättäjät ovat kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä. Valtuutettu voi olla minkä ikäinen tahansa ja hänelle voi olla millainen tahansa koulutus- tai työhistoria. Tärkeintä on se, että valtuutettu on aidosti kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta ja hänellä on niiden hoitamiseen aikaa.

Esimerkki kuntien välisistä eroista – omaishoitajien asema

Suomessa on Omaishoitajaliiton mukaan noin miljoona jotenkin omaishoidon kanssa tekemisissä olevaa ihmistä.  Puhutaan siis isosta ihmisjoukosta. Omaishoitajien asemasta keskusteleminen on erityisen tärkeää nyt poikkeusaikana, sillä monen vammaisen ihmisen ja vanhuksen arki on täysin hänen omaishoitajansa varassa. Lähes kaikki päiväaikaiset toiminnot on keskeytetty, ja vammaiset ihmiset ovat koko päivän kotona. Myös moni paljon hoitoa vaativa vanhus on nyt koko päivän kotona, eikä käy esimerkiksi iäkkäiden päivätoiminnassa. Poikkeusoloissa onkin annettava lisätukea omaishoitajille. Jos on tarvis, on myös poikkeusoloissa järjestettävä omaishoidettavalle sijaishoito.

Kaikki omaishoitajat eivät ole iäkkäiden ihmisten omaisia, vaan on paljon omaisia, jotka hoitavat vammaista läheistään kotona. Kaikilla vammaisilla ihmisillä, erityisesti lapsilla ja kehitysvammaisilla ihmisillä, ei ole oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan ja he elävätkin kotonaan täysin omaisensa avun varassa tai sitten he asuvat jonkinlaisessa vammaisille ihmisille tarkoitetuissa asumisyksikössä.

Kuntien välillä on suuri eroja. Omaishoidontuen myöntämiskriteerit ja tukien tasot on yhdenmukaistettava, myös tukien tasoa korotettava ja verotusta kevennettävä.

Kuntien välillä on suuria eroja omaishoitajien asemassa, etenkin omaishoidon myöntämiskriteereissä ja tukien suuruudessa. Omaishoidontuki on tällä hetkellä määrärahasidonnainen etuus, eli tuen myöntäminen on kunnan rahatilanteesta kiinni. Riippuu paljon siitä, missä kunnassa omaishoitaja asuu, kuinka suurta omaishoidontukea hän saa tai saako hän omaishoidontukea lainkaan.

Omaishoidontuesta on tehtävä lakisääteinen. Omaishoidontuen myöntämisperusteet ja palkkion suuruus riippuvat tällä hetkellä kunnasta. Yhdyn Omaishoitajaliitto ry:n vaatimukseen siitä, että koko maahan on saatava yhtenäiset kriteerit omaishoidontuen myöntämiselle. Palkkioiden tasoa on lisäksi korotettava ja tuen verotusta kevennettävä. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, eikä omaishoidontuki ole työtuloa, vaan se on palkkio. Omaishoidon palkkiot ovat tällä hetkellä liian pieniä ja usein joutuu valittamaan, että saa edes alimman tuen. Niillä ei tule toimeen.

On yhdenmukaistettava tukien myöntämiskriteerit ja tukien suuruudet. Muutoin eivät omaishoitajat ole yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Omaishoitajalla on oltava oikeus inhimilliseen toimeentulon, ja siksi omaishoidon tukien tasoa on korotettava. Omaishoitajat tekevät todella tärkeää työtä ja säästävät yhteiskunnan varoja. Kotihoito on edullisempaa kuin laitoshoito.  On arvioitu, että omaishoito säästää vuosittain noin 3 miljardia euroa yhteiskunnan varoja.

Omaishoidettavan on saatava hoitopaikka omaishoitajan vapaiden ajaksi.

Kuntien välillä on myös eroja siinä, miten helposti omaishoidettava pääsee sijaishoitoon omaishoitaja lakisääteisten vapaapäivien ajaksi, ja joutuuko sijaishoidosta maksamaan vai ei. Joissakin kunnissa sijaishoidosta joutuu maksamaan, ja joissakin ei. Mielestäni sijaishoidosta ei pidä joutua maksamaan, ja sijaishoitoon on päästävä aina, kun on tarvis.

Tulee helpottaa työn ja omaishoidon yhteensovittamista ja parantaa omaishoitajan oikeutta vapaapäiviin. Vapaapäivät ovat tärkeitä omaishoitajan jaksamisen kannalta. Vapaapäivien pitämisen tulee olla käytännössä mahdollista. Usein ongelmana se on, ettei omaishoidettavalle löydy sijaishoitopaikkaa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Kunnat myöntävät omaishoitajalle yleensä vapaata 2-3 päivää kuukautta kohti. Kuitenkin joissakin kunnissa omaishoidettava saa sijaishoitoa vain 12 tuntia yhtä omaishoitajan vapaapäivää kohti, eikä se riitä, jos omaishoidettava tarvitsee apua jatkuvasti. Kaikissa kunnissa tulisikin myöntää sijaishoitoa 24 tuntia jokaista omaishoitajan vapaapäivää kohti.

On paljon epävirallisia omaishoitajia – hekin tarvitsevat tukea.

Epäviralliset omaishoitajat eivät saa omaishoidon palkkiota, eikä heillä ole virallista omaishoitajan asemaa. Heitä on paljon. Moni vanhuksen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen ihmisen omainen hoitaa omistaan vailla korvausta. Epäviralliset omaishoitajat tarvitsevat myös tukea yhteiskunnalta. Heilläkin tulisi olla oikeus joskus levätä. Omaishoitajat tarvitsevat rahallisen tuen lisäksi henkistä tukea. Pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja vammaisten henkilöiden omaiset tulee huomioida. Kaikilla ei ole tukiverkostoa omasta takaa.

Mistä kuntavaaleissa äänestetään?

Seuraavat kuntavaalit ovat reilun vuoden päästä, 18.4.2021. Ehdokashankinta on parhaillaan käynnissä.  Kuntavaaleissa valitaan kuntien valtuustojen jäsenet, eli valtuutetut ja varavaltuutetut.  Valtuustossa tehdään kaikki kunnan suurimmat päätökset.

Vaalit vaikuttavat kuitenkin siihenkin, keitä valitaan kunnallisiin luottamustehtäviin, mm. lautakuntiin. Puolueilla on usein periaatteena, että kunnallisiin luottamustehtäviin valitaan vain kuntavaaleissa ehdolla olleita. Usein valtuutettujen keskuudesta valitaan kunnanhallituksen jäseniä ja varajäseniä, mutta kunnanhallituksen varajäsenissä on myös niitä kuntavaaliehdokkaita, jotka eivät ole tulleet valituksi valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi. Lautakuntien jäsenistä on osan oltava valtuutettuja, mutta on lautakunnissa myös muita kuntavaaleissa ehdolla olleita. Kuntavaaliehdokas voi siis tulla valituksi mm. lautakunnan varsinaiseksi tai varajäseneksi taikka käräjäoikeuden lautamieheksi, vaikkei olisikaan tullut valituksi valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi.  Jos siis yhteisten asioiden hoito yhtään kiinnostaa, kannattaa lähteä ehdolle. Itse tulin viime kuntavaaleissa valituksi sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäseneksi ja käräjäoikeuden lautamieheksi, vaikken kuntavaaleissa läpipäässyt. Sain kuitenkin ensikertalaiseksi hyvin ääniä, ja se vaikutti siihen, että tulin valituksi luottamustehtävään. Sain 92 ääntä ja 135 äänellä olisi tullut valituksi varavaltuutetuksi. Sain 17:ksi eniten ääni puolueemme 88 ehdokkaan joukosta.

Äänestä kuntavaaleissa 18.4.2021! Kaikki me tarvitsemme kunnan palveluita jossain vaiheessa elämäämme.

On tärkeää äänestää kuntavaaleissa 18.421. Kunta on yhtä kuin sen asukkaat. Kaikki meistä voivat vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kunnan palvelut toimivat. Me kaikki tarvitsemme kunnan palveluita jossain vaiheessa elämäämme. Ei siis ole samantekevää millaisia päätöksiä kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa tehdään.  Etenkin seuraavalla valtuustokaudella, koronan takia, on paljon väliä, sillä keitä valtuustoihin valitaan ja mitkä puolueet ovat kunnassa vallassa.

Annetaan ääni vaiennetuille ja valitaan vähemmistöjen edustajia valtuustoihin!

On tärkeää, että päätöksenteossa on mukana ihmisiä kaikenlaisista väestöryhmistä, myös vähemmistöistä. Esimerkiksi vammaisia ihmisiä, maahanmuuttajia, romaneita, saamelaisia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia, tarvitaan kuntien hallituksiin, valtuustoihin ja lautakuntiin. On tärkeää, että päätöstä tekemässä ovat ne, keihin päätös vaikuttaa. ”Ei mitään meistä ilman meitä”.  Kannustankin vähemmistöjen edustajia asettumaan ehdolle kuntavaaleissa. Annetaan yhdessä ääni vaiennetuilla väestöryhmille äänestämällä heitä kuntien valtuustoihin.

Lähde ehdolle kuntavaaleihin tai tule mukaan tukijoukkoihin.

Kaikkien panos on tärkeää!

Ryhtymällä kuntavaaliehdokkaaksi voit tuoda itsellesi tärkeitä asioita laajemmin esille kunnassasi. Myös kuntavaaliehdokkaiden tukijoukot ovat tärkeitä. Tarvitaan esim. esitteiden jakajia ja kahvin keittäjiä.  Jos sinulle on tärkeää puolustaa ihmisten yhdenvertaisuutta, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyviä julkisia palveluita ja vastustat rasismia ja syrjintää, on Vasemmistoliitto sinulle hyvä vaihtoehto. Ei tarvitse olla puolueen jäsen ryhtyäkseen ehdokkaaksi.

Etenkään nyt seuraavalla kuntavaalikaudella ei ole yhdentekevää keitä kuntien valtuustoissa ja kunnanhallituksissa ja lautakunnissa on päätöksiä tekemässä, ja mitä puolueita he edustavat.  Kuntavaalien jälkisinä vuosina on tärkeää kunnissa puolustaa hyviä julkisia palveluita ja sitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja inhimilliseen toimeentuloon sekä itsemääräämisoikeuteen. Valtio ja kunnat ottavat nyt kriisin takia ison määrän velkaa. Se on välttämätöntä siksi, ettei kukaan jää pulaan. Velanotto tarkoittaa sitä, että seuraavina vuosina tulee varmasti eteen se, että kuntien valtuustoissa vaaditaan säästämistä palveluista. On kuitenkin muistettava, että hyvä sosiaaliturva ja hyvät julkiset palvelut ovat parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Lama-aikana on tärkeää, että julkinen sektori panostaa palveluihin ja työllistää ihmisiä. Ei toisteta 90-luvun laman ajan aikaisia virheitä.

Kysynkin nyt sinulta muutaman kysymyksen. Onko mielestäsi asioiden muututtava kunnassasi? Haluatko olla mukana tekemässä meidän kaikkien arkeen vaikuttavia tärkeitä päätöksiä? Haluatko puolusta yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja hyviä julkisia palveluita? Jos vastasit kyllä, niin lähde ehdolle kuntavaaleihin 18.4.2021 tai mene mukaan jonkun ehdokkaan tukijoukkoihin! Kaikkien panos on tärkeä, ja ehdokkaita tarvitaan paljon. Ehdokkuuden kautta saat itsellesi tärkeitä asioita esille kunnassasi.

Kaikkia tarvitaan. Vain yhdessä toimimalla voimme nousta tästä kriisistä. Me selviämme tästä! Se vie aikaa, mutta me onnistumme, jos toimimme yhdessä. #valoisatulevaisuus #kaikille #eiharvoille #vasemmisto #kuntavaalit #kuntavaalit2021.

Hyvää pääsiäisen aikaa <3

Hyvää ja rentouttavaa pääsiäisen aikaa kaikille blogin lukijoille. Pysykää mahdollisimman paljon kotona, muistakaa hyvä käsihygienia ja välttäkää turhia lähikontakteja sekä pitäkää etäisyyttä muihin. Kaupassa kannattaa käydä yksin ja hiljaisina aikoina päivästä, aamulla on erityisen hyvä käydä.  On oikeasti tärkeää noudattaa viranomaisten ohjeita. Toivon kaikille terveyttä ja jaksamista tänä vaikeana aikana! Tänään on kiirastorstai sekä Mikael Agricolan ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Mitäpä, jos nyt lukisit jonkun suomalaisen kirjailijan kirjan päivän kunniaksi? Itse luen kirjoja paljon. Pidän erityisesti dekkareista.