KOTI ON PERUSOIKEUS
ASUNTO KUULUU KAIKILLE! ASUNNOTTOMUUS HISTORIAAN!
Hyvää maailman köyhyyden vastaista päivää ja asunnottomien yötä 17.10! Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus omaan kotiin Suomen kaltaisessa maassa. Asunto on perusoikeus. Onkin tehtävä tavoitteellisesti töitä sen eteen, että asunnottomuus häviäisi Suomesta.
On Suomen kaltaiselle hyvinvointivaltiolle häpeäksi se, että meillä on köyhyyttä ja asunnottomuutta. Kyllä Suomessa pitäisi kyetä kaikille ihmisille koti järjestämään. Esimerkiksi Vantaalla on tälläkin hetkellä paljon asuntoja tyhjillään. Mutta, jotta ei menisi pelkäksi synkistelyksi, niin voimme olla ylpeitä siitä, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa on saatu asunnottomuus vähenemään mm. asunto ensin -mallia käyttämällä. Asunto ensin -malli lähtee liikkeelle siitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus asuntoon, ja asunnon saaminen auttaa myös ratkaisemaan muita sosioekonomisia ongelmia, joita ihmisen asunnottomuuden taustalla voi olla. Asunto ensin -mallissa ei esimerkiksi vaadita sitä, että ihminen pääsee irti päihteidenkäytöstä ennen kuin hänelle myönnetään asunto. Perinteisessä asunnottomuustyössä ajatellaan, että asunnoton täytyy ns. kuntouttaa asuttamiskelpoiseksi ennen kuin hänelle voidaan myöntää asunto.
SUOMESSA ON ARVIOLTA 4600 ASUNNOTONTA, JOISTA 738 ELÄÄ KADUILLA TAI ENSISUOJISSA
Perustuslain mukaan: ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Lisäksi valtiolla on velvollisuus edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Perustuslain 19§: ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä”. Silti Suomessa oli vuoden 2019 lopussa ARAn (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen) arvion mukaan 4600 asunnotonta. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli ARAn arvion mukaan 5482 asunnotonta. Vuoden 2019 lopussa Suomen 4600 asunnottomasta oli alle 25-vuotiaita 850, naisia 1190 ja maahanmuuttajataustaisia 1100. Valtaosa Suomen asunnottomista elää pääkaupunkiseudulla (52 % asunnottomista) tai muissa suurissa kasvukeskuksissa. Kodittomia perheitä oli Suomessa vuoden 2019 lopussa arviolta 264, ja niissä elää 275 lasta. 275 lasta oli siis asunnottomana vuoden 2019 lopussa. Vuonna 2019 asunnottomuus väheni Suomessa seitsemättä vuotta peräkkäin.
Kuvan lähde: Tiina Tuomela.
VANTAALLA ON ARVIOLTA 272 ASUNNOTONTA
Vaikka asunnottomuus on saatu laskuun Suomessa, niin on huolestuttavaa, että asunnottomuus on kasvanut mm. pääkaupunkiseudun kunnissa. Aran mukaan Vantaalla oli vuoden 2019 lopussa 272 asunnotonta, kun vuoden 2018 lopussa heitä oli 246. Asunnottomien määrä on auta Vantaalla noussut, vaikka se koko maassa on laskenut. Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA ry) on neuvontatyössään huomannut, että asunnottomien joukkoon on tullut uusia ryhmiä, kuten yrittäjät ja matalapalkkaiset työntekijät, kun asumisen kustannukset ovat erityisesti suurissa kaupungeissa kasvaneet. Koronpandemian aiheuttaman talouskriisin takia asunnottomuus tulee todennäköisesti lähiaikoina kasvamaan kaikkialla maailmassa, Suomessakin.
”OMA KOTI HURJAN KALLIS”
Tämän vuoden asunnottomien yön teema on ”oma koti hurjan kallis.” Tarkoitus on antaa käytännön neuvoja, miten ihminen voi toimia asunnottomuusuhan alla ollessaan ja miten pysäyttää velkaantumisen kierre. Tapahtumaa vietetään pääosin Internetissä, mutta monissa kaupungeissa on myös ruokakassien jakoa ja muita tapahtumia.
MITEN ASUNNOTTOMUUTEEN VOIDAAN VAIKUTTAA?
1 RAKENNETAAN LISÄÄ KOHTUUHINTAISIA ASUNTOJA
Tulee rakentaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Kuntien tulee kiinnittää tähän määrätietoisesti huomiota. Vantaalla tulee VAVn tulisi rakentaa paljon lisää asuntoja.
2 PERUSTETAAN LISÄÄ HÄTÄMAJOITUSPAIKKOJA
Hätämajoituspaikkojen lisääminen ei ratkaise asunnottomuutta eikä korvaa kotia, mutta hätämajoitus on tärkeä työkalu siinä, että ihmiset pääsevät pois kaduilta. Kukaan ei saa joutua kärsimään Suomen kylmästä talvesta ulkona. ARA arvioi vuoden 2019 lopussa, että Suomessa yli 700 ihmistä elää kaduilla ja porttikongeissa. Heillä ei siis ollut hätämajoituspaikkaa, eikä ketään tuttavaa tai sukulaista kenen luona majailla.
3 MÄÄRÄTIETOINEN ASUNNOTTOMUUSTYÖ ja ASUNNOTTOMIEN TUKIPALVELUIDEN PARANTAMINEN
Asunnottomuuteen tulee puuttua määrätietoisella työllä. Asunnottomien kanssa tehtävään työhön on ohjattava tarpeeksi resursseja. Tulee lisätä tukiasuntojen määrä ja erilaisia matalan kynnyksen palveluita. Lisäksi on parannettava asunnottomien kanssa tehtävän sosiaalityötä, velkaneuvontaa, päihde- ja mielenterveyspalveluita.
Olen itse ollut vuosia sitten asunnottomuusuhan alla, ja se on henkisesti todella raskasta. Elää jatkuvasti epävarmuudessa, että ksoka koti viedään alta. Ei silloin kyl jaksa muuhun keskittyä. Pidänkin asunto ensin -mallia tosi hyvänä! Ensin asunto, sitten jaksaa kuntouttaa itseään, ei asunnottomana/asunnottomuusuhan alla.
4 PARANNETAAN SOSIAALITURVAA JA KOHTUULLISTETAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA
Sosiaaliturva, mm. asumistuki, on jäänyt jälkeen vuokrien hinnan kehityksestä. Tuleekin parantaa pieniä eläkkeitä ja sosiaaliturvan tasoa, kuten työmarkkinatukea, opintotukea, peruspäivärahaa, takuueläkettä. Lisäksi tulee kohtuullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja kieltää kunnilta maksamattomien asiakasmaksujen periminen yksityisten perintäyhtiöiden kautta (perivät suuria korkoja).
5 LAKIIN VUOKRAKATTO JULKISELLA TUELLA RAKENNETTUIHIN ASUNTOIHIN
ARA-rahoitteisiin ja muihin julkisella tuella rakennettuihin asuntoihin tulisi asettaa vuokrakatto, eli raja sille, millaista vuokraa niistä voidaan periä. Asuminen on liian kallista, erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että asunnottomuus puolitetaan tämä hallituskauden aikana, ja poistetaan kokonaan seuraavan hallituskauden loppuun mennessä. Tähän on panostettava määrätietoisesti, koska koronapandemian aiheuttama kriisi vaikeuttaa varmasti tuon tavoitteen toteutumista.
LISÄTIETOJA/LÄHTEITÄ
Asunnottomien yö -tapahtuma: https://asunnottomienyo.fi/.
Aran tilastot asunnottomuudesta 2019:
https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2019(54960)/
Aran tilastot asunnottomuudesta 2018: https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)/
Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA ry): https://vvary.fi/
Tietoa asunto ensin-mallista: https://asuntoensin.fi/
Tietoa Vantaan kaupungin asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien palveluista:
https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/sosiaalinen_tuki_ja_toimeentulo/asumisen_tuki/
Vuokra-asuminen Vantaalla: https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/asuminen_ja_tontit/asuminen/vuokra-asuminen /
VAV Asunnot: https://vav.fi/
Vasemmistoliiton asunnottomien yön julkaisu: www.facebook.com/vasemmisto/
Silvia Modigin asunnottomien yön julkaisu: https://www.facebook.com/silviamodig/