#Lähisuhdeväkivalta on koko Suomessa yleinen ongelma. Se on terveys- ja hyvinvointikysymys, ja sen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen on erittäin tärkeää.

Lähisuhdeväkivalta on ikävä kyllä korona-aikana yleistynyt koko maassa. Se on huolestuttavaa. Ihmiset voivat nyt huonosti. He ovat yksinäisiä, ja heillä on paljon stressiä sekä huolia. Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa jotakuta läheistä henkilöä kohtaan. Uhri voi olla nykyinen tai entinen kumppani, oma lapsi, lähisukulainen tai muu läheinen.

Väkivaltaa ei pidä hyväksyä missään oloissa, eikä missään muodossa. Väkivalta ei ole koskaan uhrin syy. Se ei ole koskaan oikeutettua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tekijällekin pidä antaa apua ja tukea. Uhrin on tärkeää päästä pois väkivaltaisesta elämäntilanteesta.

Asian esille ottaminen julkisuudessa on ensimmäinen askel. Ei vaieta enää. Lähisuhdeväkivallasta tulee puhua julkisuudessa, myös valtuustoissa ja lautakunnissa, nykyistä enemmän.

Väkivallan, lähisuhdeväkivallan, häirinnän, syrjinnän, vihapuheen ja rasismin vastaiseen työhön tulee ohjata Vantaalla enemmän resursseja. Myös mielenterveys- ja päihdetyöhön, lastensuojeluun, perhetyöhön, neuvoloihin, nuorisotyöhön sekä lastensuojeluun tulee panostaa nykyistä enemmän. On tärkeää, että Vantaalla olisi nykyistä enemmän matalan kynnyksen paikkoja, joista sekä uhrit että tekijät voisivat saada apua.

Väkivallan kehä on tärkeää saada loppumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sekä uhri että tekijä tarvitsevat yleensä apua ja tukea sekä myös terapiaa tilanteen käsittelyyn.  Uhrin on päästävä pois väkivaltaisesta elämäntilanteesta ja turvaan. Tekijän on opittava uusia tapoja käsitellä negatiivisia tunteita, esim. vihaa ja surua. On myös selvitettävä väkivaltaisuuden syyt.

Turvakotipaikkoja olisi syytä olla enemmän koko Suomessa. Turvakotien olisi myös tärkeää olla esteettömiä ja saavutettavia. Usein ainoa keino päästä eroon väkivallasta on se, että uhri katkaisee välit tekijään.

Usein väkivallan uhka on jopa suurempi eron jälkeen kuin suhteen aikana. Ammattilaisten pitäisi huomioida tämä. Huoltoväkivalta, eli se, että tekijä on oma lapsi, on usein ikuista. Se loppuu vain katkaisemalla välit lapseen.

Kuntien on syytä ottaa ihmisten pahoinvoinnin ja lähisuhdeväkivallan yleistyminen vakavasti. Ammattisen pitää uskoa asiakasta, jos hän esimerkiksi kertoo tulleensa pahoinpidellyksi. Ammattilaisen on tärkeää ottaa esille lähisuhdeväkivallan mahdollisuus asiakkaan kanssa, jos siitä on viitteitä. Uhri ei välttämättä ala puhumaan asiasta itse, mutta hän voi avautua, jos asiasta kysytään.

Järjestöt tekevät arvokasta työtä. Ne tarjoavat paljon tietoa sekä matalan kynnyksen tukea ja apua. Kunnan onkin tärkeää tukea paikallisia järjestöjä mm. myöntämällä niille avustuksia. Järjestöille pitäisi myös antaa oikeus käyttää kunnan tiloja maksutta.

Jokaisessa päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa pitäisi olla kuraattoreita ja psykologeja tukemassa lapsien ja nuorten kasvua sekä lasten ja nuorten vanhempien parisuhdetta ja vanhemmuutta. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on suuri.

Kaikilla ihmisillä pitää olla jotain mielekästä tekemistä. On huomioitava työttömät ja eläkeläiset sekä muut työelämän ulkopuolella olevat. Jokaisella kuntalaisella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa kulttuuria, liikuntaa ja taiteita, oli hänen taloudellinen tilanteensa millainen tahansa. On vaarallista, jos ihminen eristäytyy kotiinsa, eikä hänellä ole säännöllisiä sosiaalisia kontakteja. Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastaminen panostaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Niihin panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa. Se on hyvä keino, jolla ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja sairastumisia.

Vammaiset naiset ja tytöt ovat erityisessä riskissä joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi. Vammaisilla naisilla ja tytöillä on 2-10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan uhriksi verrattuna muihin naisiin ja tyttöihin.

On paljolti vaiettu asia, että pieni osa omaishoitajista ja omaishoidettavista on väkivaltaisia. Tätä voidaan ennaltaehkäistä mm. tarjoamalla omaishoitoperheille tarpeeksi tukea ja apua. Ei saa käydä niin, että omaishoitaja uupuu taakkansa alle.

Lapselle pitää jo pienestä pitäen opettaa tunteiden käsittelytaitoja. Tässä on varhaiskasvatuksella ja koululla tärkeä rooli. Tunne- ja ihmissuhdetaitojen opetukseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

On tärkeää, että kunta panostaa etsivään nuorisotyöhön. Vantaan pitäisi lisäksi mielestäni ryhtyä tekemään etsivää vanhus- ja vammaistyötä. Etsivän vanhus- ja vammaistyön tarkoitus on löytää ne iäkkäät ja vammaiset ihmiset, jotka ovat jääneet vaille tarvitsemaansa apua. Etsivän nuoriso-, vanhus- ja vammaistyön avulla on mahdollista öytää nuoria, ikäihmisiä ja vammaisia ihmisiä, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta.

On tärkeää, että lähisuhdeväkivallasta puhutaan oppilas-, opiskelija- ja työterveydenhuollon terveystarkastuksissa. Myös heidän, jotka eivät opiskele tai käy töissä, pitäisi päästä säännöllisesti hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Tarkoitan mm. vanhempain- ja hoitovapaalla olevia, eläkeläisiä, omaishoitajia sekä työttömiä.

On muistettava, että lähisuhdeväkivalta on mitä suuremmissa määrin tasa-arvokysymys. Yleensä lähisuhdeväkivallan uhrit ovat naisia ja lapsia, mutta on myös tapauksia, joissa tekijä on nainen tai itsensä naiseksi kokeva. Kaikki uhrit eivät ole lapsia ja naisia. Vaan myös miehet ja mieheksi itsensä kokevat voivat joutua väkivallan uhriksi. Tilastokeskuksen mukaan  vuonna 2018 ”aikuisista uhreista 76,5 prosenttia oli naisia. Kaikista uhreista alaikäisiä oli 24,4 prosenttia. Kaikista epäillyistä 77,6 prosenttia oli miehiä.”. THL totaa, että vuonna 2019: ”Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhreista aikuisia oli 75 prosenttia. Lapsia oli 24,6 prosenttia ja 0,3 prosentilla iästä ei ole tietoa. Kaikista epäillyistä 78,2 prosenttia oli miehiä. Aikuisten alaikäisiin kohdistamista teoista 65 prosenttia oli miesten tekemiä.”. Lisää tietoa asiasta sivulla https://www.stat.fi/til/rpk/2018/15/rpk_2018_15_2019-06-06_tie_001_fi.html,

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141028/L%c3%a4hisuhdev%c3%a4kivalta_2019..pdf?sequence=1&isAllowed=y,

https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/lahisuhdevakivalta ja https://poliisi.fi/lahisuhdevakivalta.

Koska asun itse Vantaalla otin selvää, miten asioita Vantalla hoidetaan. Vantaalla on vuosina 2020-2022 meneillään hanke nimeltään Väkivallaton Vantaa. Vantaan kaupungin mukaan: ”Hankkeen tarkoituksena on lähisuhdeväkivallan ehkäisy sekä yhteisen toimintamallin ja välineistön kehittäminen lähisuhdeväkivalta-ilmiötä työssään kohtaaville työntekijöille. Hanke toteutetaan yhdessä Vantaan turvakoti ry:n kanssa.”.  Vantaalla vietettiin väkivallan vastaista teemaviikkoa 23.11.-27.11.2020. Lisää tietoa löydät sivulta https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/151787 ja

https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/154063 .

Sivulta https://www.vantaa.fi/terveys_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/kriisi_perheessa/lahisuhde-_ja_perhevakivalta löydät hyvin tietoa siitä, mistä saat apua, jos joudut väkivallan uhriksi. Apua ja tukea on tarjolla myös tekijälle. Älä jää yksin!