Usein kysytään, että mitä hyvää sieltä EU:sta koskaan on tullut? Paljon, jos ihmisille kerrottaisiin, mitä siellä oikeasti tehdään. Siksi nostankin esille muutamia asioita, jotka eivät suuria otsikoita nostattaneet, mutta ovat hyvinkin merkityksellisiä.
Samapalkkaisuuden edistäminen
Samapalkkaisuutta vahvistava direktiivi pitää olla Suomessakin voimassa 2026. Se hyväksyttiin huhtikuussa 2023, sillä torjutaan palkkasyrjintää ja autetaan poistamaan palkkaeroja EU:n alueella. Uusien sääntöjen mukaan yritysten on annettava tietoja palkoista ja toimittava, mikäli sukupuolten palkkaero on suurempi kuin 5 %. Direktiivissä on myös säännökset palkkasyrjinnän uhreille maksettavista korvauksista ja sääntöjä rikkoville työnantajille määrättävistä seuraamuksista, kuten sakoista. Todistustaakka on tähän asti palkkasyrjintätapauksissa ollut työntekijällä, mutta nyt työnantajan on osoitettava, ettei hän ole rikkonut samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta koskevia sääntöjä.
Mitä oikeasti kuuluu tasa-arvolle?
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi lokakuussa 2023 vuotuisen tasa-arvoindeksin tulokset sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa ja erikseen kaikissa jäsenmaissa. Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Tasa-arvoindeksin kolmen kärjen muodostavat Ruotsi, Alankomaat ja Tanska. Ne ovat edelleen edelläkävijöitä tasa-arvossa – kuten ovat olleet jo yli 10 vuoden ajan.
Takapakkia vertailussa saivat Suomi ja Ranska. Suomi oli vuonna 2022 vielä neljäntenä. Vaikka Suomi pysyy keskiarvon yläpuolella, tasa-arvokehitys on vähäistä. Raportista kuitenkin ilmeni, että naisten ja miesten ero palkattomassa hoivatyössä ja kotitöissä on kaventunut. Muutoin tasa-arvon edistyminen on Suomessa ollut vähäistä. Tasa-arvoa ei siis voida pitää itsestäänselvyytenä.
Työelämän muutoksissa sukupuolten tasa-arvo huomioitava
Suurin edistys 10 vuoden aikana on tapahtunut naisten valtaan pääsyssä. Kahdeksassa EU:n jäsenvaltiossa säädetyt kiintiöt ovat auttaneet lasikaton rikkomisessa yrityksissä, ja johdossa näkyy yhä enemmän naisia. Tämä on asia, mikä on hyvä pitää mielessä myös tulevissa EU-vaaleissa, koska Euroopan parlamentin tämän hetken kaikista valiokuntajäsenistä ainoastaan 25 prosenttia on naisia.
Avainasemassa on ajankäyttö. Naiset käyttävät edelleen enemmän aikaa arjen hoivatyöhön, mutta vähenevissä määrin kuin ennen mm. avustavasta teknologiasta ja kotiinkuljetuspalveluista johtuen.
Raportti osoitti, että työelämässä on edistytty joustavissa työmahdollisuuksissa. Työmarkkinat ovat kuitenkin yhtä eriytyneet sukupuolen mukaan kuin 10 vuotta sitten. Tämä näkyy esim. EU:n vihreässä kehityksessä. Digitaalisen ja vihreän siirtymän myötä syntyy yhä enemmän uusia työpaikkoja, jotka edellyttävät uudelleen kouluttautumista ja täydennyskoulutusta, jotta työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin voidaan vastata. Monet keskiössä olevat sektorit, kuten liikenne ja energia, ovat edelleen vahvasti miesvaltaisia. Joten työtä meillä tasa-arvon riittää, siksi kannattaa muistaa käyttää ääntään EU-vaaleissa!
Merja Kyllönen
Kirjoittaja on Vasemmiston kansanedustaja ja eurovaaliehdokas