Huh hellettä!
Sattuipa hikinen viikko. Joensuussa yhä reilut 20 astetta. Tuli hieman matkusteltua: käytyä juurilla – kotimaisemissa. Pohjanmaa-reissun lopuksi mietin, ovatko nämä kirjoitelmani täällä blogeja vai jotakin muuta. Mitään bloggaajan päiväkirjaahan en ole pitänyt ollenkaan. Hällä väliä, mutta varmuuden vuoksi kävin jokamiehen wikipediassa viisastumassa. Katsokaa – ja päätelkää itse:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
Elämäntarinaa Kärsämäellä
Kärsämäki sijaitsee Suomen keskipisteessä (tosin kisaa geografisesta keskustasta käydään Piippolan Leskelän kylän kanssa). Se on kuuluisa paikka ainakin kahdesta asiasta – Paanukirkosta ja Elämäntarina-akatemiasta. Pienimuotoinen ”akatemia” ja festivaali kokoontuu taas heinäkuussa (9-11.7.) ja järjestää perinteiset suullisen Tarinaniskennän SM-kisat, jotka ovat nykyisin supersuosittu kansanjuhla.
Elämäntarina-akatemian suojelija on kuulu tarinatutkija, professori JP Roos. Akatemia julkaisee myös Elämäntarina-lehteä, joka täyttää sopivasti 10 vuotta. Olen kuulunut lehden vapaaehtois-toimituskuntaan 5-6 vuotta ja matkani Kärsämäelle liittyi lehden toimituksen ”hätäkokoukseen”. Pitkäaikainen päätoimittaja, kärsämäkinen kulttuurivaikuttaja Anja Vähäaho (1946-2010) kuoli huhtikuun alussa ja lehti on ollut pitkälle hänen ”lapsensa”. Iso aukko paikattavaksi. Näillä näkymin Elämäntarinan tämän vuoden ensimmäinen numero saadaan kyllä kokoon ennen heinäkuun festivaalia…
http://www.karsamaki.fi/elamantarina
http://www.karsamaenkesa.fi
Kannus go go!
Kannuksen yhteiskoulu oli 1960-luvun opinahjoni. Sen ikimuistoinen , kohta eläkeputkeen pyrkivä ”valkolakkisakki -70” kokoontui 40-vuotisjuhliinsa, joista ei ohjelmaa puuttunut. Päivä alkoi Petäjän 1600-luvulta peräisin olevalta myllyltä, jatkui komeasti Työväentalolle ja Oskari Tokoin museoon ja päätyi sitten ”Annelin Kahvi-Baarin” kautta Lestinjoen toiselle puolelle, Joki-Annalan ”leirikeskukseen”. Helle suosi juhlijoita, sauna, uinti ja virkistävät juomat piristivät tunnelmaa kummasti. Suuret kiitokset juhlan järjestäjille, kouluaikojen iki-ystäville! – itse olin pelkästään ”saamapuolella”.
Kannuksen työväentalo oli parikymmentä vuotta sitten vaarassa joutua puretuksi, mutta onneksi työväki järjestöineen piti pintansa ja rähjäiseksi päässyt rakennus entisöitiin. Nyt siellä on hieno juhlasali (jonka varhaisversion lattialla opettelin tanssiaskelia 60-luvulla…), kokoustilat ja Tokoi-museo, jota asiantunteva opas Manu Kumpulainen ylpeänä esitteli.
Kannus tunnetaan muualla Suomessa kaiketi parhaiten Poutun makkaran, senaattori Oskari Tokoin ja ex-pääministeri Esko Ahon perheen kotipaikkana. Pouttu on joutunut supistamaan tuotantoaan ja työporukkaansa huimasti, omistaja on vaihtunut ja kepu-uskollinen kylä-kaupunki saanut osansa talouskriisistä muutenkin. Esko Ahokin muuttanut muualle. Nuori energinen kaupunginjohtaja, valkolakkisakille esiintynyt Terttu Korte tuntui kuitenkin hyvin optimistiselta kuten lukion naisrehtorikin. Naisenergiaa tottavie tarvitaan! Muistaakseni Antti Tuuri ”Pohjanmaa”-romaanissaan toteaa viisauden piilevän lakeuksilla nimenomaan vanhemmissa naisissa ja hulluuden uhoavissa miehissä…
Riehakas valkolakkisakki -70 -juhlamme sai arvoisensa päätöksen Annelin baarissa, jossa Venäjän puolen Wärtsilästä kotoisin oleva emäntä itsekin irrotteli karaoke-tunnelmissa iltamyöhään. Kahvi-Baari on Suomen vanhin samassa rakennuksessa ja suht samassa interiöörissä toimiva keskikaljabaari. Sillä on ikävuosia jo reilut 50 ja M.A. Numminenkin sen mainitsee parhaimpiin kaljakievareihin lukeutuvana kirjassaan ”Baarien mies”. Käykääpä pistäytymässä!
http://www.kannus.fi/index.asp?language=1
http://www.vapaa-aikavirasto.com/ravintolat/?pid=100&rid=5954
Joensuun virallinen Öisinajattelija