Tänä aamuna sain faksiini, pyytämättä ja yllättäen, Joulupukin terveiset ihmiskunnalle. Jaan saamani viestin teille, hyvät lukijat, sillä niin kuin Joulupukki sanoo, maailman pitää muuttua. Jouluaatto on paras mahdollinen päivä muutoksen aloittamiseksi.
”Hyvä viestin vastaanottaja
Jo vuosisatojen ajan olen tuonut iloa maailman lapsille. Olen antanut toivoa ja valoa vuoden pimeimpänä aikana, jakanut lahjoja, ollut läsnä. Minulle ovat kirjoittaneet lapset, lapsenmieliset ja maan mahtavat jo sukupolvien ajan. En halua antaa omahyväistä vaikutelmaa, mutta tiedän arvoni; maailma tuntee minut ja minä tunnen maailman. Läpikotaisin. Olen tärkeämpi kuin yksikään suurvaltajohtaja. Uskallan väittää, että vaikutusvaltaa mitattaessa vain se yksi puusepän poika kiilaa edelleni. Niin mahtava mies minä olen.
Mutta nykyään kaikki on mennyt kovin vaikeaksi. Kerron teille hiukan arjestani. Vuotuisen sesongin huipennuttua rauha laskeutuu Korvatunturille. Väsynyt tonttujoukko hiipii varpahillaan vuoteisiinsa ja nukkuu pois kuukausien univelat. Minulle stressin lievittyminen aiheuttaa päänsärkyä ja hiusten lähtöä. Parisuhde muorin kanssa vaatii aktiivista elvyttämistä, sillä emme yleensä ehdi syksyn aikana antaa aikaa toisillemme. Kun lahjat on jaettu, sitä seuraavat pari viikkoa on varattu toipumiseen. Vuosien saatossa olemme kuitenkin löytäneet rytmimme ja uskallamme luottaa siihen, että arjen rutiinit kantavat.
Loppiaisen jälkeen kaikki muuttuu ja Joulumaassa alkaa kuhina. Viranomaisia tulee ja menee. Selvityspyyntöjä kuljetetaan kottikärryillä. Jos joku luulee, että instituution elämä on ruusuilla tanssimista, niin tervetuloa tutustumaan siihen, mitä tämä oikeasti on. Ensinnäkin verohallinto haluaa selvityksen jokaisesta Molla-Maijasta, että mitä sen valmistaminen on maksanut ja mistä sen rahoitus on hankittu. Työsuojeluviranomaiset kyttäävät tonttujen lepoaikoja sekä työergonomiaa. Pitää olla tulityökorttia ja hygieniapassia, eikä tonttulakin alta saa hapsottaa hiuksia, vaikka porukka on tonttuja, eikä mitään virustutkijoita tai muita laborantteja. Lisäksi Tukes on perustanut tänne haarakonttorin ja haluaa testata joka penteleen lelun turvallisuuden. Ympäristöviranomaiset mittaavat Korvatunturin pohjavesien ja maaperän puhtautta, Aluehallintovirasto vahtii sitä mitä muut viranomaiset tekevät ja lakimiesten armeija käy jatkuvaa sotaa ruotsalaisten kanssa, jotka väittävät meidän asuvan Ruotsissa.
Kaikki edellä mainittu on kuitenkin nykyaikaa ja muodostunut jo osaksi arkeamme, mutta sitten tuli Juha Sipilän hallitus ja ruljanssi saavutti eeppiset mittasuhteet. Kaikkien muiden viranomaisten lisäksi täällä käy nyt Maahanmuuttovirasto kyselemässä tonttujen maassaolon edellytyksiä. Poliisi tekee ulkomaalaisvalvontaa, koska epäilee, että tonttujoukkoon on soluttautunut paperittomia, vaikka sitähän ne kaikki ovat, sille ne on jumalauta tonttuja. Muutama tonttu on jopa siepattu pajalta keskellä yötä ja kuljetettu Afganistaniin, koska koneessa on ollut vielä tilaa. Siinä on ollut hirmuinen homma hakea hätääntyneitä tonttuja porokyydillä takaisin, vaikka tässä olisi ollut kaikenlaista muutakin.
Eikä tässä vielä kaikki. Norminpurkutalkoiden sijaan myös työvoimahallinto on ottanut meidät silmätikukseen. Tontuille annetaan kaiken maailman karensseja, vaikka nämä eivät ole olleet päivääkään työttöminä. Minua taas ollaan lähettämässä aktivointitoimiin, koska luullaan että teen töitä vain yhtenä päivänä vuodessa. Kukaan ei enää tiedä missä kenenkin pitäisi olla ja samaan aikaan tässä pitäisi kyetä vastaamaan maailman lasten toiveisiin. Eikä muuten sitäkään saisi enää tehdä, kun isänmaalliset ja humalaiset lähettävät jatkuvasti vihapostia, että suomalaiset ensin. Ja samaan aikaan ne antavat itse lastensa kärsiä köyhyydestä ja yksinäisyydestä. Olen nähnyt lahjareissuillani suomalaisissa kodeissa sellaisia asioita, joiden luulisi kuuluvan edellisille vuosisadoille. Niin paljon viinaa, liian paljon kärsimystä.
Vihapostin lisäksi saan edelleen kirjeitä myös lapsilta, mutta niidenkin sävy on muuttunut. Kun aiemmin toivottiin joukoittain pelikonsoleita ja trendinukkeja, niin nykyään pukilta pyydetään enenevässä määrin perheelle ruokaa tai uusia vaatteita. Ja lasten lisäksi kirjoittavat myös aikuiset: Epätoivo on kasvanut niin suureksi, että satuhahmosta on tullut todennäköisin auttajataho. Eivätkä aikuisetkaan välttämättä halua apua puutteeseensa, vaan ihan kaikkeen. Nostan esimerkiksi tämän Lauran, joka tavutetussa kirjeessään kertoi topakasti, että ”Ha-luan o-la pre-si-den-ti!1!” Nykyajan ihmisen elämänhallinnassa on merkittäviä puutteita.
Olette nyt varmaan saaneet jonkinlaisen kokonaiskuvan elämästä Joulumaassa. Totisesti olen sitä mieltä, että asioiden on muututtava, sekä täällä Korvatunturilla, että muualla maailmassa. Sitä muutosta ei kuitenkaan saa aikaan yksikään satuhahmo, vaan se on teidän ihmisten vastuulla oleva tehtävä. Sen verran voin kuitenkin teitä auttaa, että olen hahmotellut, puusepänpojalle silmää vinkaten, Joulupukin 10 käskyä. Olen vakuuttunut, että näitä ohjeita noudattamalla sekä maailma, että ihmisen ainutkertainen elämä paranevat merkittävästi.
- Anna aina kun voit, mutta puhtain mielin. Joka antamiaan lahjoja laskee, sitä kulkusella silmään.
- Ole kiltti pienemmälle. Koskaan et voi tietää, milloin joudut katsomaan häntä ylöspäin.
- Jos tarvitset jotain niin pyydä. Jos pyydät vaikket tarvitse, se ei tule koskaan täyttämään sisälläsi kaikuvaa tyhjyyttä.
- Älä väheksy muiden kokemuksia, paitsi jos on kyse perussuomalaisista. He ovat monesti säikkyjä kuin saunatontut.
- Muista aina äänestää. Mielellään sellaista ihmistä, joka haluaa hyvää monille.
- Jos näet ympärilläsi hätää ja köyhyyttä, muista että asioiden ei kuuluisi olla niin. Maailma on yltäkylläinen.
- Tue taiteita, ne kantavat sivistystämme yli sukupolvien.
- Yhdisty muiden kanssa. Ihminen tarvitsee toista, ja etenkin sellaista jonka kanssa ajatukset kohtaavat.
- Ole hyvä eläimille. He olivat täällä ennen meitä.
- Vietä aina joulua. Sillä on todistetusti lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia, vaikkei elämä aina olisikaan yhtä juhlaa. Joulu yhdistää meidät muihin, vaikka olisisimmekin yksin juuri nyt.
Hyvä lukija. Lähden pian matkaan. Petteri kuopii lunta jo malttamattomana ja reki on pakattu ääriään myöten täyteen. Pahoittelen ehkä ajoittain kovaa kielenkäyttöäni, mutta minäkin olen vain ihminen. Maailmassa on paljon hyvää, mutta myös sellaista, miltä emme voi sulkea silmiämme. Sellainen elämä, joka suoritetaan läpi katse maahan painettuna, on elämän lahjan heittämistä hukkaan. Joulupukkina en tietenkään voi katsoa lahjojen väärinkäyttöä suopein silmin. Ja vaikka joulun sanoma on puhdas ilo, siihen kuuluu myös hiljentyminen ja asettuminen toisen ihmisen asemaan. Illalla, ennen kuin käyt maate, mieti hetki ihmistä jolle vesi, lämpö ja pehmeä vuode ovat saavuttamattomia haaveita. Mieti, mitä voisit tehdä hänen eteensä, jätä ajatus leijumaan mieleesi ennen nukahtamista ja aamulla huomaat, että jokin on muuttunut. Sellainen se on, joulun ihme, meidän kaikkien ulottuvilla, jos niin haluamme.
Hyvää joulua ja parempaa maailmaa toivotellen,
Joulupukki”