Sotekeskustelu on ajautumassa väärille urille. Kaikki paitsi hallituksen kovimmat partisaanit voivat olla yhtä mieltä siitä, että hallituksen ehdottama sotemalli on huono, mutta nyt osa kriitikoista on ottanut pääkohteeksi on maakuntamallin, vaikka se ei ole varsinainen ongelma. Varsinainen ongelma on ”valinnanvapauden” nimellä syötettävä ulkoistamisautomaatti, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen peruslähtökohdaksi muodostuisi voitontavoittelu veronmaksajien rahoilla, siihen katteettomat kustannusleikkauslupaukset, sekä sen jatkuva törmääminen oikeusistuimiin ja perustuslakiin.
Etenkin Jan Vapaavuori kerää nyt pisteitä Helsingin puolustajana, jonkinlaisena urbaaniversiona kepulaisesta oman kylän etuja ajavasta paikallissatraapista. Suurin ongelma ei kuitenkaan myöskään ole suurten kaupunkien asema sotessa tai se, että maksetaan tasausmaksuja vähäväkisimmille alueille. Oikeudenmukaisessa hyvinvointivaltiossa asian pitääkin mennä näin, rikkaammat alueet tukevat köyhempiä jotta kaikille olisi toimivat palvelut.
On helppoa syyttää sekä keskustaa että kokoomusta, kuin ne olisivat tasa-arvoisia syyllisiä sotesotkuun. Isompi syyllinen on kuitenkin kokoomus. Sotea ei ole saatu kursittua kasaan, koska kokoomus härkäpäisesti puskee läpi ulkoistamismalliaan, johon asiantuntijat ja muut puolueet eivät halua lähteä mukaan, ja yrittää iltalypsää yksityiselle terveysbisnekselle kerta toisensa jälkeen viimeisetkin edut. Näin se on ollut aiemmissakin hallituksissa, näin se on tässäkin.
Voidaan kysyä, onko keskustan 18 maakunnan vaatimus kovin järkevä, mutta se ei ole soten isoin ongelma, ja maakuntamalli itsessään ei sitä ole myöskään. Se ei lisää byrokratiaa vaan purkaa nykyisiä hallintohimmeleitä. Se ei myöskään nykytilanteeseen verrattuna lisää Kepun valtaa olennaisesti – Kepulla olisi vahva asema maakuntatasolla samoilla alueilla, joilla sillä nyt on vahva asema kuntatasolla. Isoin ongelma on maakuntaverotuksen puute, jota ilman maakunnilla ei ole todellista itsehallintoa. Senkin kokoomus on torpannut, mutta osasyy löytyy keskustasta, jolle fetissinomainen nykyisten maakuntien määrän säilyminen on ollut niiden todellista itsehallintoa tärkeämpi asia.
On hyvä, että Vasemmistoliitto ei ole lähtenyt maakuntamallin kritiikkiin mukaan ja on pitänyt kärjen julkisperustaisen soten säilyttämisessä. Demareilta toki voi olettaakin maakuntavastaisuutta, mutta vihreiden tämänhetkinen linja on vähintäänkin epäselvä. Nyt olisi kuitenkin syytä erottautua muun opposition linjattomuudesta ja pitää tavoite kirkkaana loppuun asti – eli nykyisen soteviritelmän kaataminen, uudet vaalit, ja maakuntamalliin ja julkisiin palveluihin perustuvaan, yksityistä voitontavoittelua veronmaksajien rahoilla ehkäisevä sote, joka laaditaan hallituksessa, jossa ei ole kokoomusta.