Perussuomalaisiin, Halla-ahoon ja Uusi vaihtoehto -ryhmään liittyvä draama alkaa nyt olla jo siinä vaiheessa, että aiheesta ehtii blogatakin. Olen kommentoinut tätä Facebookissa useassa viestissä, mm. tässä ja tässä. Lisäksi Twitterissä selvitin asiaa pitemmällä ketjulla. (Jos ketju vaikuttaa ristiriitaiselta tämän blogin kanssa, se johtuu siitä, että käsittelen siinä PS:n kenttää, en eduskuntaryhmää.) Asia, minkä ajattelin nostaa blogiin, on puhe siitä, onko vai eikö Halla-ahon tynkäperussuomalaisten ja Uuden vaihtoehdon (tästä eteenpäin UV) välillä ideologista eroa. Osa väittää että ei, itse väitän, että eräänlainen ero löytyy.

Ero on tämä: tynkäperussuomalaisten (tästä eteenpäin PS) ydinjengi on niitä, joille maahanmuutto on politiikan tärkein kysymys ja se, mistä ei pidä joustaa. UV:laiset taas koostuvat voittopuolisesti niistä, jotka haluavat olla enemmän ’yleispoliitikkoja’. Maahanmuuttokannat voivat olla samoja kuin tynkä-PS:llä, mutta politiikan alue on laajempi ja tärkein kysymys joku muu. Jussi Niinistölle tärkein kysymys on militarismi, Terho profiloitui puoluekisassa ehdokkaaksi joka haluaa keskittyä muuhunkin kuin maahanmuuttoon, ja Soini on usein valittanut poliitikoista joille maahanmuutto on tärkein kysymys jne. Osa on tarkastellut vaalikonevastauksia. Asiaa ei kuitenkaan voi helposti mitata vaalikoneilla, koska niissä ei enää kysytä siitä, miten tärkeä tietty kysymys on.

Kun seuraa esim. Simon Elon sivua ja miten siellä on kirjoitettu maahanmuutosta, sieltä löytyy kehuja siitä, miten paljon hallitus on kiristänyt maahanmuuttopoliitikkaa. Halla-ahon tukijoille taas perussuomalaisten hallituksessa tekemä maahanmuuttopolitiikka on usein ollut pettymys. Maanantain lyhyissä neuvotteluissa Halla-aholle tehtiin Sipilän ja Orpon toimesta selväksi, että PS:n pitää joustaa maahanmuutossa jatkossakin. Kun näin ei tapahtunut, toimeen pantiin suunnitelma B ja ovi kävi. (Hesarin mukaan koko neuvottelu oli lähinnä muodollisuus.) Lopulta ne perussuomalaiset, joita kiinnosti enemmän hallituksen tukeminen kuin Halla-ahon maahanmuuttokeskeisyys, päätyivät jatkamaan hallituksessa ja uudessa puolueessa.

Mikään tästä ei tarkoita, etteikö UV olisi täynnä opportunisteja (se vähän niin kuin on yksi näistä pointeista), etteivätkö nämä olisi roikottaneet sitä maahanmuuttovastaisinta falangia kaikki nämä vuodet sivussa äänten toivosta tai muista syistä ja etteivätkö nämä olisi laukoneet maahanmuutosta vähän sitä sun tätä. On kuitenkin täysin mahdollista, että osa UV:laisista pohtii nytkin myös aidosti vakavissaan, mitä tähän mennessä on tehty. Tätä voi edesauttaa kaikki se vihaposti, mitä UV:laiset nyt saavat.

Silti, tässä on isompiakin asioita. Jos keskusta, kokoomus ja UV:n perustaneet tahot ovat sopineet kaiken jo ennen puoluekokousta ja mukana on ollut aimo annos poliittista teatteria, tämä ei ole millään tavalla hyväksi suomalaiselle demokratialle. Hallituksen vakaus on myös nyt kokenut kolauksen. UV varmastikin tulee olemaan aiheuttamatta suurempia ongelmia, mutta enemmistön niukkuus tarkoittaa, että jos kokoomus ja keskusta ajautuvat taas riitoihin, se voi aiempaa todennäköisemmin johtaa hallituksen hajoamiseen.

Kun Sipilä ja Stubb ajautuivat riitaan maakuntien määrästä, se ratkesi lopulta sillä, että Sipilä uhkasi heittää kokoomuksen pihalle ja ottaa RKP:n ja KD:n tilalle. Nyt se ei ole enää edes teoriassa mahdollista. UV:n jäsenet ennakoivat jo, että ensi vaaleissa suurin osa uuden ”puolueen” paikoista menee – joten sen ainut vaikuttamisen mahdollisuus nyt on diilailla kokoomuksen ja/tai keskustan kanssa näiden välisissä konflikteissa. Iltalypsykoneita varmasti jo viritellään yhdessä sun toisessakin puoluetoimistossa.