Ennakkoäänestys on ohi, mutta vaalipäivä edessä. Ne todelliset vaalit. Äänestäminen arkipäivänä lounastauolla tai töiden jälkeen postissa on hätähousujen hommaa. Premature election, kuten sanoisimme kansalliskielellämme englannilla. Touhu on ymmärrettävää, jos on vaalipäivänä työvuorossa, mutta muuten ennakkoäänestäminen on vähän niin kuin kävisi maistraatissa vihillä, vaikka kihlapari kuuluisi kirkkoon.
Säädylliset ihmiset käyttävät äänioikeutensa oikealla äänestyspaikalla oikeana äänestyspäivänä. Se on paitsi kunniakas perinne myös hyvää kuluttajansuojaa: vaalisunnuntaina kaikki kampanjan aikaiset kuprut ynnä skandaalit ovat selvinneet ja salarakkaat sekä vaalivauvat haastateltu. Vaalipäivän ääni on vakaan ja harkitsevan ihmisen huolellisesti punnittu kannanotto.
Pyhänä virastotalon huoltoyhtiön irakilaiset työntekijät käyvät kiskaisemassa Suomen valtioliput salkoihin. Töihin tulleiden virkamiesten palkka juoksee kaksinkertaisena. Vaalilautakunnat tarkastavat kalustonsa, avaavat äänestyspaikan ja ryhtyvät ottamaan vastaan demokratiaa.
Kansalaisen kotona vaalipäivä alkaa tavallista arvokkaammilla aamukahveilla. Pöytään voidaan siivuttaa toinenkin viipale pullapitkoa. Radio avataan. Siellä paikallis- tai maakuntaradion lupsakka toimittaja kertoo urheilu-uutisten lomassa, miten hienoa on äänestää vaalipäivänä. Tosin hän itse joutui äänestämään ennakkoon, koska on vaalipäivänä työvuorossa. Ohjelmassa soitetaan sivukylän alakoululla vaalilautakuntaa johtavalle eläkeläiselle ja kysytään, miltä tuntuu.
Kahvin jälkeen koko perhe pukeutuu siisteihin vaatteisiin – smart casual riittää hyvin, ei kukaan vaadi rippipukua – ja suuntaa oikeusministeriön ilmoittamalle äänestyspaikalle. On kohteliasta sujauttaa lompakon pohjalle unohtuneet viisisenttiset ovensuussa kyttäävän hyväntekeväisyysjärjestön lippaaseen.
Tässä ovat Kaasuputki-blogin suositukset niille, jotka eivät ole vielä äänestäneet:
Lapin vaalipiiri
Kittilän kunnanjohtaja erotettiin hirvittävän puliveivauksen jälkeen lain henkeä ja kirjaintakin rikkoen, koska tämä oli kehdannut haastaa paikallisen mafian. Yksikään puolue ei selviä asiasta puhtain paperein, ei edes Vasemmistoliitto. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys kuuluu niihin harvoihin, jotka uskalsivat sanoa ääneen, ettei asiassa ole menetelty oikein. Rohkeutta puolustaa oikeutta jopa omia vastaan tarvitaan myös Arkadianmäellä.
Oulun vaalipiiri
135 Katja Hänninen
Varasijalta eduskuntaan noussut Katja Hänninen joutui järjettömän julkisen viharyöpyn kohteeksi, kun Elämän Kovan Koulun ehtolaiskurssille jämähtäneet nettikeskustelijat saivat selville hänen pitkän parisuhteensa epätavalliset alkuvaiheet. Kansanedustaja piti päänsä kylmänä ja osoitti moraalisaarnaajille, miksi hän on eduskunnassa päättämässä maan asioista ja he puskissa huutelemassa vielä seuraavankin vaalikauden.
Keski-Suomen vaalipiiri
100 Matias Heikola
19-vuotias Matias Heikola ponnistaa Jämsästä, jonne hän on tovereineen perustanut Vasemmistonuorten paikallisosaston. Keski-Suomi kuuluu maamme sakeaan raamattuvyöhykkeeseen. Helluntaiherätys äänestää perussuomalaisia, kirkolliset herätysliikkeet kristillisdemokraatteja ja tapauskovaiset keskustalaisia. Nopeasti hupeneva työväestö äänestää kernaimmin oikeistodemaria, kuten helsinkiläistä työläisherra Lauri Ihalaista. Vakiopaineessa reggaen tahtiin notkuvat kolme vasemmisto-opiskelijaa eivät ikinä tee vallankumousta edes omalla soittolistallaan. Siksi luottamus vasemmistolaisen nuorisoliikkeen voimaan pohjoishämäläisessä teollisuusyhdyskunnassa ansaitsee kannatuksen vaikkapa valtiollisissa vaaleissa annetun äänen välityksellä.
Vaasan vaalipiiri
26 Anneli Lehto
Jos ei ole varma ehdokkaasta, yksi hyvä sääntö on pyrkiä antamaan ääni nuorelle naisehdokkaalle. Pohjanmaalla tämä on entistäkin tärkeämpää. Vuonna 1983 syntynyt rakennusinsinööri Anneli Lehto edustaa Vasemmistoliiton tämänhetkistä punavihreää päävirtausta. Hän vastustaa ydinvoiman lisärakentamista ja asettaa ympäristön kaikessa etusijalle. Vasemmistoliitonkaan kohdalla se ei ole aina ollut itsestäänselvyys.
Savo-Karjalan vaalipiiri
Lieksa on tympeiden rasistien asuttama junttitaajama. Tai ainakaan lieksalaiset eivät ole tehneet mitään tuulettaakseen koko maahan hiljalleen leviävää myrkyllistä ilmapiiriään. Muutto Lieksasta Joensuuhun ei ole kilometreissä loputon, mutta henkisesti se on valtava harppaus. Antti Saarelainen on tehnyt tuon maineteon ja oppinut joensuulaishumanistien keskellä uusia taitoja, kuten feminismin. Jokainen f-sanaa myönteisessä mielessä käyttävä poliitikko on todellinen kansallisaarre.
Pirkanmaan vaalipiiri
143 Anna Kontula
Vasemmistoliiton ja koko Suomen terävintä kärkeä edustava Anna Kontula on viimeinen renessanssi-ihminen. Hän ei epäröi pistää itseään likoon vaikeammissakaan asioissa. Poliitikkona, tutkijana ja tietokirjailijana hän on erikoistunut aiheisiin, jotka ovat usein epämuodikkaita ja suuren yleisön silmissä pahimmillaan hyvinkin epäilyttäviä – olivat nämä sitten rakennusmiehiä tai seksityöläisiä. Kontulan ajattelua voisi kuvata eräänlaiseksi äärirealismiksi, joka on yleensä niin aukotonta, että poliittisille opponenteille ei jää muita vasta-argumentteja kuin hänen henkilönsä arvostelu.
Hämeen vaalipiiri
Vasemmistoliitto on kulttuuripuolue par excellence. Eduskuntaryhmässä on aina ollut kirjailijoita ja runoilijoita. Lahtelainen Elisa Lientola on kuvanveistäjä, joka myös opettaa kuvataiteita. Hän tietää taiteilijan arkeen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat, mutta myös syyt ja motiivit taiteilijan uran valitsemiseen. Millään tavalla se ei ole ehdokkaalle haitaksi, että hän tulee Helsingin ja suurten yliopistokaupunkien ulkopuolelta. Kallion kulttuuripiireissä kun helposti unohtuu, millaisessa ahdingossa maakuntien taiteilijat tai sellaisiksi haluavat ovat.
Satakunnan vaalipiiri
71 Raisa Ranta
Taas yksi insinööri? Kyllä vain! Porilainen Raisa Ranta on punavihreä feministi, joka – äärioikeiston suosimaa verbiä käyttääksemme – homorummuttaa surutta sukupuolten ja seksuaalisen tasa-arvon puolesta. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä yhdistellään henkilö- ja listavaalin ominaisuuksia siten, että jokaisen ehdokkaan saama ääni menee osaksi listan yhteistä vertauslukua. Henkilökohtaisella äänimäärällä ratkotaan sijoitus läpimenijöissä. Satakunnassa tämä on tärkeää, sillä vaalipiiri on perinteisesti lähettänyt parlamenttiin Vasemmistoliiton oikeistosiipeä edustavan Jari Myllykosken. Nyt olisi aika kokeilla kandidaattia vasemmalta.
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Trolli eduskuntaan! Taneli Hämäläinen on tuttu nimi City-lehden lukijoille ja erilaisille kuokka- ynnä kiakkovieraille. Provokatiivisesta kirjoitustyylistään ja tavattomasta kirjoitusnopeudestaan tunnettu toimittaja ei välttämättä ole eduskunnassa aivan kuin kotonaan, mutta se riittää, jos on kuin vieraissa kävisi. Vasemmistoliittoa on aina vaivannut pyrkimys jonkinlaiseen ylikorrektiin salonkikelpoisuuteen, jotta kukaan ei vain suhtautuisi puolueeseen häirikkönä. Kirosanoja ja sormella osoittelua välttelemällä saavuttaa varmasti protokollamestarin suosion, mutta varovaisen on turha odotella klikkauksia.
Varsinais-Suomen vaalipiiri
134 Li Andersson
Image-lehti teki männä syksynä Vasemmistonuorten puheenjohtajasta ja eurovaalien ääniharavasta kansijutun otsikolla ”Hän on vasemmiston ainoa toivo”. Päätoimittajan mukaan otsikko on tarkoituksellisesti kärkevä, mutta osittain se on myös totta. Vasemmistoliitto on käynyt läpi hurjan sukupolvenvaihdoksen, joka alkaa olla valmis kautta maan. Vuonna 1987 syntynyt Li Andersson kuuluu ikäluokkaan, jolle koko Neuvostoliitto on pelkkä luku historiankirjoissa, eräänlainen myytti – hiukan niin kuin natsi-Saksa tai Brasilian keisarikunta. Pyyleville toimittajasedille ja oikeistopuolueiden ideologeille nuoret vasemmistolaiset ovat vaikea ongelma. Nelikymppiset puoluekaaderit sentään ovat kasvaneet itäblokin varjossa, mutta parikymppisten maailma on aivan toinen. He ovat eläneet lapsuuden, jossa Venäjällä vallitsee villi markkinatalous, Virosta laivataan pakettiautoittain viinaa, Suomi on jääkiekon maailmanmestari ja Keanu Reeves käyttää Nokian kännykkää taistellessaan tekoälybotteja vastaan keinotodellisuusmatriisissa.
Uudenmaan vaalipiiri
163 Oula Hyrske
Keski-Uudenmaan alue lienee suurimmalle osalle suomalaisista vain radanvarteen noussutta kerrostalomaisemaa, mutta kyseessä on myös yli sadantuhannen asukkaan tilkkutäkkikaupunki. Poliittinen valta Tuusulanjärven rantojen hegemoniakamppailussa on painottunut pikemminkin etelään Keravalle kuin pohjoiseen Järvenpäähän. Vasemmistoliiton Uudenmaan listalla on hurja joukko hyviä ehdokkaita, mutta nostettakoon nyt jalustalle Oula Hyrske. Järvenpääläinen perheenisä on loputtoman ahkera politiikan tekijä ja tunnustettu kulttuuriammattilainen. Kyllä eduskuntaan mahtuu myös muita muusikoita kuin Mikko Alatalon kaltainen ankea populisti.
Helsingin vaalipiiri
Vasemmiston tohtoriosastoon kuuluva nuorisotutkija Veronika Honkasalo on hankkinut kannuksensa opiskelija- ja järjestötyössä ennen kuin nousi rakettimaisesti mukaan puoluepolitiikan kovaan ytimeen. Monikulttuurisuuden raskaan sarjan ammattilainen kuuluu siihen joukkoon ihmisiä, joita niin sanotut maahanmuuttokriitikot vainoavat pahimmillaan hyvinkin henkilökohtaisesti. Kun faktoja ja väitteitä ei osata kumota toisilla faktoilla ja vastaväitteillä, hyökätään ihmisen kimppuun. Onneksi tämä ei ole turmellut Honkasalon loistavaa huumorintajua ja kykyä nähdä asiat todellisessa mittakaavassaan – molemmat ominaisuuksia, joista punavihreässä kuplassa ei luoja paratkoon ole ylitarjontaa.