Vantaan kaupunginvaltuusto kävi viikon aluksi ankaran väittelyn jo pitkään jatkuneista ongelmista toimeentulotuen myöntämisessä. Suuressa suomalaisessa kaupungissa on pian sylissä oppikirjaesimerkki säästämisestä, joka voi tulla vielä kalliiksi – paitsi kaupungille itselleen, etenkin sen kaikkein köyhimmille asukkaille.
Julkisuuteen nousi tällä viikolla yllättävä tieto siitä, että Vantaan kaupungin sosiaalipalvelut ovat jälleen ajautuneet lainvastaiseen tilaan. Alkuvuonna tammi-helmikuussa lähes kolmasosa (29 prosenttia) kaupungin toimeentulotukipäätöksistä ylitti lain määräämään seitsemän päivän määräajan. Tämä tarkoittaa yhteensä lähes 4 000 päätöstä.
Kaupungin luottamuselimissä on jatkuvasti vakuutettu, että viime vuonna ongelmia oli, mutta nyt tilanne on korjattu. Siksi uudet paljastukset tulevat lähes täysin puskasta.
Vakavaksi tilanteen tekee se, että laittomuudet ovat tuoneet Vantaan ylle synkän pilven jopa satojen tuhansien eurojen uhkasakosta. Tarkka summa ei ole selvillä. Periaatteessa sakko on yleensä samansuuruinen kuin, mitä asian korjaaminen muuten maksaisi.
Uhkasakosta varoittaneen ja kaupungin palveluita valvovan Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Avi) kanta on selvä. Sen mukaan ongelmat johtuvat yksinkertaisesti siitä, ettei käsipareja tukihakemusten läpikäymiseen ole tarpeeksi.
Avista saamani selvityksen mukaan ”Vantaan korjausliikkeet määräaikojen saattamiseksi lain mukaisiksi eivät ole olleet riittäviä. Suurin ongelma on työntekijöiden puute. Ongelmat alkoivat heti, kun viime elokuussa määräaikaisten etuuskäsittelijöiden työsuhteet päättyivät ja on vaikea nähdä, että organisaatioiden muilla järjestelyillä tilanne korjaantuisi täysin”.
Vantaalla paikallista politiikkaa seuraavat tietävät, että väen vähentämisen taustalla on kaupungin valtapuolueiden – kokoomuksen ja sosialidemokraattien – ennen kunnallisvaaleja läpi runnoma leikkausohjelma.
Tilanne on mieletön. Eikö uhkasakkoon mahdolliset menevät rahat pitäisi laittaa siihen, että ongelmat voidaan korjata?
Ongelman ydin ei silti ole sakko. Paljon pahempaa on se, että kaikkein köyhimmät kaupunkilaiset joutuvat pahimmillaan näkemään nälkää, jos rahan tulo viivästyy. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, jota saavat ne ihmiset, joilla ei ole mitään muita tuloja.
Kaupunki selittää laittomuuden puolelle menneitä ruuhkia äkisti lisääntyneellä työttömyydellä ja muun muassa sillä, että ihmiset toimittavat sosiaalitoimistoon puutteellisia hakemuksia. Syitä siis vyörytetään köyhien niskaan. Millaisen vastaanoton saisi yksityinen yritys, joka ilmoittaisi: arvoisat asiakkaat, palvelussamme on ruuhkaa, koska te ette osaa käyttää sitä.
Todellisuudessa ongelmia ei ratkaista muuten kuin värväämällä lisää käsipareja töihin. Muuten suuri suomalainen kaupunki saa käsilleen esimerkin säästämisestä, joka voi tulla vielä kalliiksi.
Samalla voidaan kysyä, miltä muilta osin Vantaan velka- ja talous eli leikkaus- ja hyvinvoinnin vähentämisohjelma on nyt murentumassa? Säästäminen ei voi johtaa laittomuuksiin.