Kirjasalongissa Pietarissa: kirja vielä kovassa kurssissa
Venäjällä painettu kirja ja lukeminen ovat vielä kovassa kurssissa, kaikesta
e-valikoimasta, peli- ja virtuaalitodellisuudesta huolimatta. Tämä kävi selväksi 23-26. toukokuuta Pietarin perinteisillä kirjamessuilla , joilla on jopa korkeakulttuurinen nimi: Kirjasalonki (Knizhnyi Salon).
Väkeä Maneesiaukion messutiloissa ja sen ulkopuolella piisasi ja eri teemoja sekä pientenkin kustantamoiden tuotteita oli tarjolla, aina lastenkirjoista tietoteoksiin. Koko Kirjasalonki 2019 oli muuten omistettu mainion Daniil Graninin 100-vuotisjuhlinnalle, ja mukana oli kaunokirjallisuuden lisäksi venäläiseen tapaan paljon historiaan ja filosofiaan liittyviä teoksia. Myös uusi putinilainen patriotismi, etten sanoisi nationalismi näkyi valikoimassa. Vanhojakin kirjoja oli kaupan, joten ex-Neuvostoliitto esiintyi monillakin tiskeillä. Toki dissidenttien ja toisinajattelijoiden tuotteet vetivät väkeä siinä missä erotiikkakin, ainakin Pietarissa.
Lastenkirjallisuus ja Suomikin esillä
Eräs keskeinen teema oli lastenkirjallisuus ja se näkyi keskusteluissa ja valikoimassa. Suomestakin paikalle oli kutsuttu Patu ja Tatu -sarjan venäjännösten markkinointiin tekijät Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Kysymyksiä sateli ja kiinnostus oli aitoa. Myös Suomessa asuva venäjäksi kirjoittava Zinaida Linden keräsi teltallisen emigraatiokirjallisuudesta kiinnostuneita ja romanivähemmistöä edustava Veijo Baltzar oli päässyt yhteen pääpaneeleista. Sen vetonaula oli pietarilainen huippukirjailija Valeri Popov. Keskustelun johtopäätös oli selvä: kirja ei ole kuolemassa, ei ainakaan Venäjällä. Oululainen aforistikko Eero Suvilehto nauratti pientä yleisöä nokkelilla, mutta syvällisillä aforismeillaan tyyliin: “Kaikki on jo sanottu, mutta ei kaikille”.
Pienen delegaatiomme (Suvilehto-Stranius) vierailusta ja kirjailijatyöstämme olivat kiinnostuneet myös journalistit Emilia Kuidysheva ja Marina Morena – sekä paikalliskanavan nuoret televisiotoimittajat, joita kiinnosti eniten se, onko tulkkauksella ja kääntämisellä vielä tulevaisuutta kun ”koneet tekevät kaiken”. Otimme esiin inhimillisen näkökulman ja ”ihmisyyden etusijan” kommunikoinnissa.
Vierailumme oli hyvin organisoitu ja tapasimme Eero Suvilehdon kanssa myös Pietarin kirjailijaliiton johtoa, Pavel Aleksejevia ja Jevgeni Lukinia, samoin Pietarissa asuvaa, Kiteeltä kotoisin olevaa Päivi Nenosta, hauskan “Maleskelulupa”-novellien tekijää. Pavel, Jevgeni ja Päivi – sekä Jana Mezheinikova olivat hoitaneet visiittimme alkuvalmistelut huolella, mistä heille SuuriKiitos!
Kalevala uusin silmin
Keskustelimme myös yhteistyöstä, esimerkiksi Eero Suvilehdon ja Mihail Kuzminin yhteisestä aforismikokoelmasta, joka on työn alla sekä pietarilais-suomalaisesta yhteisprojektista, työnimellä “Kalevala uusin silmin”. Sekin on hyvässä vaiheessa ja ilmestynee vuoden lopulla. Toimitustyöstä Pietarissa vastaavat Jevgeni Lukin ja Päivi Nenonen.
Mukana kokoomateoksessa on koko joukko suomalaisia kirjailijoita, jotka edustavat monenlaista suhdetta Kalevalaan ja hyvin erilaisia tyylejä kuten esseekirjallisuutta, novelleja, runoja, loitsuja, itkuvirsiä ja muistelmia (Anneli Heliö, Essi Kummu, Päivi Nenonen,Tarja Tuovinen ja Ulla Vaarnamo, Asko Hiljanen, Veikko Huotarinen, Torsti Lehtinen, Hannu Mäkelä, Timoi Munne, Hannu Niklander, Arvi Perttu, Kari Seppänen, Jarmo Stoor, Pentti Stranius, Eero Suvilehto, Heikki Turunen). Suurin osa teksteistä julkaistaan kahdella kielellä.
Kulkukoira, Hoptimisti ja Pushkinskaja 10
Pietarin monista nähtävyyksistä, dostojevskiläisistä maisemista ja tuntemattomista kulmakuppiloista voisi kirjoittaa oman tarinansa. Mainitsen tässä lopuksi vain pari pistäytymispaikkaa, joissa Eero Suvilehdon kanssa viihdyimme.
Brodjashaja Sobaka / Kulkukoira (Ploshad iskusstv 5 / 4 – lähellä Pushkinin patsasta, kellariravintola) on jo vuonna 1912 perustettu kulttuurikuppila, missä saa kohtalaisen edullista ja hyvää venäläistä ruokaa, olutta ja vodkapaukkuja. Siellä istuessa voi ajatella vaikka sadan vuoden takaisia tunnelmia kun Anna Ahmatova, Vladimir Majakovski ja Sergei Jesenin tai Osip Mandelstam, Vsevolod Meyerhold ja Nikolai Gumiljov pistäytyivät olusilla samassa paikassa…
Hoptimist /Hoptimisti ( Nevski pr. 107, sisäpiha – lähellä Moskovan asemaa sijaitseva oluttupa) on ihka uusi, mutta sopivasti räkälän malliseksi meikattu pikkiriikkinen pistäytymispaikka, mistä saa hyvää olutta. Sen löysimme sattumalta, koska asuimme vieressä, hotellissa missä palvelu pelasi, mutta jolla oli suht mielikuvitukseton nimi “Viva la Hotel”…
Pushkinskaja 10 eli Pietarin vaihtoehtoisen taiteen Art Center on vakiopaikka, missä aina pitää pistäytyä. Nytkin se tarjosi mainiota soul-jazz-pitoista musiikkia ja pääsimme katsastamaan edesmenneen Beatles-entusiastin, Kolja Vasinin kuuluisan John Lennon-temppelimuseon. Se säilynee jatkossakin nykyisissä tiloissa.
ps. HUOM HUOM! Kirjasalonki julkaisi myös ns. ”Himolukijan Manifestin”, jossa sanotaan mm:
”Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ja taito lukemiseen, mahdollisuus lukea kirjoja ilmaiseksi, omassa maassaan, omalla kielellään…
”Vuosittain tulee lukea vähintään kirja kuussa, sillä 12 kirjan paketti on minimivaatimus jokaiselle itseään sivistävälle himolukijalle…
”Jokaisessa maassa kattavan kirjastoverkon tulee olla jokaisen kansalaisen ulottuvilla oleva rauhan, ystävyyden ja sivistyksen tyyssija…
”Kunnioitus ja rakkaus lukemista ja kirjoja kohtaan antaa kirjallisuudelle rajattoman toisen elämän ja arvon…
Öisinajattelija / Pentti Stranius