Venäjän kieltä ja Viipuria
Öisinajattelijasta on todella huolestuttavaa kuinka venäjän ja pienten kielialueiden opiskelu hiipuu Suomessa. Kohta se vaikuttaa paitsi kaupankäyntiin, myös kulttuuriin, tieteisiin turismiin ja diplomatiaan.Katselkaapa tilastoja: inglish-englannin ylivalta ON KÄSITTÄMÄTÖN, siitäkin huolimatta, että auttavaa puhe-turismienglantia oppii lähes jokainen peruskoululainen tai netissä surfaileva (?).
KYSYMYS kuuluu: kuinka moni oikeasti osaa englantia – muutenkin kuin selviytymis- ja turismikielenä?
VASTAUS kuuluu: hyvin pieni tiedemaailman eliitti ja maailmalla asuva/ liikkuva keskiluokkainen Suomi!
Kielipolitiikka
Kysymys on pitkälti politiikasta, siitä mitenkeskivertoenglannilla pärjää ja miten huonossa maineessa meillä on (aiheellisesti!) Putinin Venäjä ja Venäjän silloin tällöin suorittama inhottava trollaus eli vaikuttaminen länsimaiden politiikkaan. Kansalaiset eivät osaa erottaa toisistaan valtapolitiikkaa ja esim kulttuuriyhteistyötä ja matkailua, mikä on suvaitsevaisuuden ja kansojen välisen kanssakäymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Syynä on osin media ja sen luoma jatkuva negatiivinen kuva naapurimaastamme. Muistelepa: milloin olet lukenut myönteisen uutisen Venäjästä?
Pitkän venäjän kirjoittajia ylioppilaista on tänä vuonna noin 250 mikä ei ole laskenut viime vuodesta. Sen sijaan lyhyen venäjän kirjoittajien määrä laski melkein 150:llä ollen tänä vuonna vain 395 abiturienttia. Pitkän venäjän suosion selittää entistä enemmän venäjää kotikielenä käyttävien suuri määrä Suomessa. Lyhyen venäjän väheneminen on huolestuttavampaa. Se kertoo siitä, että kieli ei kiinnosta edes lyhyenä kurssina.
Aiheellisesti ja tilapäisesti asian voi ymmärtää, tottakai – mutta ei pidä olla huomioimatta sitä, että inglishmi jyrää kaikilla kanavilla, elokuvissa, mediassa ja turismissa, vaikka myös inglish-“trollaus” on yleismaailmallinen ilmiö ja esimerkiksi “natottaminen” on oma trollauksensa: siis se, miten Suomea viedään ja vietiin varsinkin Jussi Niinistön sotaministerikaudella kohti Natoa ja jatkuvia sotaharjoituksia. Toivottavasti uusi keskusta-vasemmistolainen hallitus ottaa uuden kurssin(?) ja ymmärtää myös itäiset naapurisuhteet agendassaan? Kielipolitiikan ja kulttuurin!
Viipuri
Viipuri, tuo vanha suomalais-ruotsalais-venäläis-tanskalais-puolalais-hansalais-baltialais-kaupunki on kivenheiton päässä itärajastamme – ja kaiken lisäsi upea kulttuurikaupunkikin. Siellä muuten ilman venäjää ei tätä nykyä juuri pärjää, mutta toki suomalainenkin Viipuri löytyy. Eikä vain Monrepon puistosta tai vanhasta kaupungista.
Käväisin pienen tuttavaryhmän mukana Viipurissa touko-kesäkuun vaihteessa. Hauskaa ja nähtävää todella oli!
Mitä suosittelisin nyt kun muodissa ovat kaikenmaailman erityiskohteet?
Suosittelen ennen muuta vaeltelua vanhassa kaupungissa ja pelkkää “silmäilyä” siitä miten paljon Viipuria on jo entisöity, kaunistettu, restauroitu. Suosittelen yhä linnaa, tornia, toria ja vaikka Aallon kirjastoa ja erityisesti Eremitaasin Filiaalia. Mikä hieno simpukkataiteen näyttely siellä olikaan kesäkuun alussa!
Paras ruokapaikka kukkaroa keventämään lienee uusi Espilä. Sille vetää liharuokien suhteen vertaansa linnan kupeessa sijaitseva Trapeza, hinnaltaan vähän edullisempi.
Mutta muutakin oudompaa on (kuten aina Pietarissakin):
Jos haluat poiketa päiväseltään Viipurista vaikka Pietarissa tai Terijoella, sinne pääsee Lastotshka-nimisellä paikallisjunalla tunnissa ja vähän yli, hintaluokka 5 euroa suuntaansa. Jos haluat kokea neuvostoajan tunnelmaa ja halpaa vodkan tai kaljan hintaa, käväise aseman viereisessä (heti pääovesta oikealle) kaukasialaisessa Shavermassa, ystävällinen palvelu eivätkä tytötkään käy pääälle (ellet halua). Kaukasialaista naposteltavaa, jonka jälkeen suosittelen konjakkia vatsanlääkkeeksi, siis kevyesti. Vanhasta kaupungista löytyy Respect-niminen mainio jäätelöbaari, josta saat shamppakaljaa ja hyvää jäätelöä.Muistelen siellä pari vuotta sitten käyneeni myös armenialaiskaupassa. Mikä pikaruokavalio!
Entäpä sitten vanhaan raitiovaunuun rakennettu kahvila, jonka nimeä en muista mutta se sijaitsee lähimain osoitteesta Krepostnaja 3. Makeaa kaakaota, kahvia ja erikoisteetä, ei alkoholia, huom!
Onhan Viipurissa myös Monrepo, kunnostamista vielä vailla, oma punainen Lenin-torinsa ja Salakkalahti sekä neukkunostalgikoille Druzhba-hotelli. Suosittelen silti Vyborg-majoitusta tai pienellä budjetilla paljon halvempia ja pienempiä perhehotelleja.
Pozhalusta!
Öisinajattelija