Asustelin vähän yli 30 vuotta sitten 3-4 vuotta Kristianinkadulla Hgin Siltavuoressa, YLE-toimittaja Juha Virkkusen alivuokralaisena. Enpä voisi parempaa ja kulttuuritietoisempaa vuokraisäntää kuvitella – kävi tuuri. Terveiset sinne pilvien päälle, Juha!
Juha Virkkusella oli radiotoimittajana uskomaton kirjasto, joka täytti hänen asuntonsa, kaksi asuntoa eli meidänkin puolen, siinä määrin ettei pesukoneelle juurin tilaa löytynyt edes kylpyhuoneessa. Kun Juha muutti, kirjoja kuskattiin ison kuorma-auton kuutiolavalla, olin niissäkin talkoissa…
Juhan luona (juuri Pietarista kotiutuneena) opettelin kunnolla lukemista, josta on sittemmin tullut lempiharrastus. Juhan kirjastoa hyödyntäen luin läpi mm. keskeiset suomenruotsalaiset kirjailijat:
Christer Kihlman
Henrik Tikkanen
Jörn Donner
Claes Andersson
Eilen ja tänään luin Claes Anderssonin viimeisimmän (toivotttavasti ei viimeistä!) romaanin OTON ELÄMÄ (2011). Se on Anderssonin parhaimpia, tuo mieliin jopa IHMINEN, SIELUNSA KALTAINEN-teoksen (kenties päätyö?) 30 vuoden takaa. Siinä välissä Andersson teki politiikkaa ja kirjoitti pääsääntöisesti runoja, nekin loistavia!
Oton elämässä liikutaan elämän päätepisteessä, kuoleman odotus ja menneen kiteytys ovat keskeisiä teemoja. Oton elämä on vanhenevan miehen kutistuvan elämänpiirin – ja silti sitä piiriä ja tuntoja loisteliaasti kommentoiva – kuvaus. Rivien välistä kurkistaa sydänleikkauksista ja infarkteista toipuva Andersson itse.
Ministeriurastaan Anderssonilla on aika vähän hyvää sanottavaa, pelkkiä pitkäpiimäisiä kokouksia, joissa aikaa tuhraantui kaikkeen turhaan muttei tekemiseen. Pakko sanoa: kyllä Andersson teki ministerinä sellaisia tekoja, joista Arhinmäellä olisi opittavaa! Jos ja kun vasurit nyt hallituksiin pyrkivät hinnalla millä hyvänsä…
Anderssonin siivellä mainostan myös paria muuta suositeltavaa kirjailijaa ja kirjaa:
Kihlman – IHMINEN JOKA JÄRKKYI, KALLIS PRINSSI
Donner – JAKOB JA KYLMÄ RAUHA jne (Donner on parempi kirjoittaja kuin ohjaaja, huom!)
Tikkanen – ns. osoite- tai juoppokirjat / suomenruotsalaisELIITTIhistoriaa parhaasta päästä: Kulosaarentie 8 (1975), Majavatie 11 (1976) ja Mariankatu 26 (1977). Myöhemmin sarjaa jatkoivat vielä teokset Yrjönkatu (1980) ja Henrikinkatu (1982).
Erityisesti kuusikymppisenä viinaan kuollutta Henrik Tikkasta suosittelen, miksei vaimoansa myös eli Märta Tikkanen: MIESTÄ EI VOI RAISKATA….
Öisinajattelija