Heja Sverige!…
…ai jaa,UNOHDIN : RUOTSI ei ole pelissä, unohdin, ellei Suomi ole loppukilpailussa, aina pitää kannustaa naapuria, siis SLAVA ROSSII!

SLAVA ROSSII!

VEIKKASIMME tyttäreni kanssa lopputulosta, siis tämän pv Rossija-Finljandija- kiekkokisoissa: hän 3-2 (Venäjän hyväksi ) ja mä 4-0. Olin lähempänä. MYÖNNÄN, OLEN URHEILUHULLU JOSKUS – jalkapallon, jääkiekon, yleisurheilun (=entisenä maraton-harrastajana) suurkisoissa, mm-loppuotteluissa jne. En muuten.

Urheiluhulluus

Urheiluhulluus, se on se, mikä ylittää kaikki uutiskynnykset, vaikka rima alittuu kuten nytkin kävi jääkiekkokisoissa. Vielä rankempaa, että Suomi häviää taas kerran jääkiekko-talvisodan ryssille…, anteeksi, venäläisille. Kuuntelin naapuriparvekkeen tunnelmia, tiedän mistä on kysymys. Älkää tulko mulle opettamaan rasismia, ryssävihaa tms… Lieksassa.

Tappiota ilmassa (jatkossa tekstiä pers-karjalaisille, ei muille!)

Mikään ei tee niin hyvää suomalaisille kuin tappiot kaukalossa – tai Joensuun Katajalle kuin häviö koripallossa Loimaalle. Näitä tappioita saisi vain tulla lisää ovista ja ikkunoista, jotta opittaisiin arvostamaan elämässä muutakin kuin voittoja ja huippu-urheilua. Kulttuuristakin näkyvät lehtien palstoilla vain huippusuoritukset. Ja kansalaistoiminnasta vaietaan yleisesti. Otan nyt esimerkiksi vaikka Mahdollisuuksien toritapahtumat toukokuussa Joensuussa ja Lieksassa. Miten näistä todellisen kansalaisaktivismin näytöistä uutisoitiin sanomalehti Karjalaisessa? EI MITENKÄÄN! Toimituksessa ei aina muisteta sitäkään, että Pohjois-Karjala ei lopu talousrikollisen, ainakin syytetyn ja syytöksistä kieroilun KYÖSTI KAKKOSEN ja Tokmannin liikekiinteistön kohdalla eivätkä huippu-urheilijat ja yrittäjät ole ainuita, jotka maakuntaa nostavat!

Joensuun itsetyytyväiselle ja kilpailuhenkiselle identiteetille mikään ei tee niin hyvää kuin tappio kotona jos vieraissa. Luulot karisevat ja joku jopa alkaa ajattella koko kansan liikuntakulttuuria.
Sen pitäisi olla mielestäni myös se perusta, mistä huiput ponnistavat. Mihin nuorison liikuntakulttuuri on unohtunut kaiken maailman ”angry birdsien” aikakaudella. Sormetko ne vain liikkuvat? Tai jalat- jos maksetaan maltaita tai sponsoroidaan . Just ja jo alaluokkalaisia?

ANGRY, I ´am

Paskat peleistä, Angry ja maailman surkein ja kallein pelileffa Iron Sky on jopa Kansan Uutisissa isoissa otsikoissa. Ilman kritiikkiä, voi nenä!

Jos seitsemällä miljoonalla EUROLLA, ”nettiyhteisöllisyydellä” (=sallikaa mun nauraa!) ei saada aikaan muuta kuin surkeeta natsivitsiä ja avaruuspelien irvikuvaa, lopetan kirjoittamisen ”elokuvista”. Eläköön KAUPALLISUUS, MARKKINAT- ikiihana pelimaailma!

Palaan Pers-Karjalaan. Olen paljon enemmän huolissani nuorison liikuntakulttuurista yleensä kuin Joensuun Katajasta, joka hävisi Loimaalle. Häviö opettaa ja ALUSSA JUMALA LOIMAAN…

Niin, esimerkiksi siitä huolestuisin, toivoisin, että maakunnassa olisi enemmän rentoja, kaiken kansan paikkoja,
missä hengailla, hiihdellä, musisoida, tanssiskella, lueskella lehtiä, pyöräillä, uiskennella, heitellä koripalloa, petankkia, kyykkää, pelata pesäpalloa, luistella, skeittailla ja kokoontua ihan muuten vain. Olen vakuuttunut, että kaiken kansan liikuntakulttuurin kehittämisellä on merkityksensä myös siinä, että terve sielu oikeasti viihtyy terveessä ruumiissa. Ja nuori ihminen haukkaa ison palan kulttuuritarjontaakin, jos sitä on (?) ja sitä arvostetaan (?).

Ilman fanatismia ja bonuksia. Urheiluharrastus ja leppeä koko kansan liikuntaKULTTUURI kunniaan! Alas kilpailuhenkinen ja ryppyotsainen huippu-urheilu! Alas rahastus jääkiekon MM-otteluissa! Eläköön vapaaehtoinen kansalaistoiminta! Kunnia niille, joille marginaalikunnia kuuluu, kansalaistoiminta sydämen asia!

Öisinajattelija