Kuntapalveluista ollaan säästämässä 2 miljardia euroa. Ja tehokkuutta lisätään 0,5 prosentilla. Näin maan hallitus päätti.
Yksi miljardi haravoidaan normitalkoilla. Tarkoitus on säästää – tai sopeuttaa häveliäämmin sanottuna – vähentämällä kunnan tehtäviä. Toinen miljardi on kuntien itsensä säästettävä.
Suurimpana kaupunkina Helsinki ei ole tästä savotasta ulkona. Omat talkoot on jo aloitettu. Investoinneista on karsittu satoja miljoonia, ja tuottavuutta parannetaan valtuuston hyväksymän strategian mukaan. Haluaako valtio vielä enemmän Helsingiltä?
*****
Hallituksen vaatimus kahden miljardin supistuksista vuosina 2014 – 2017 aikana vaikuttaa ensi näkemältä täysin mahdottomalta. Sote-palvelut syövät valtion kunnille tulevista rahoista yli puolet eli 53,2 prosenttia.
Kun tähän lisätään opetus- ja kulttuuritoimen 24 prosenttia, on tämän ihmisten arkipalvelujen kannalta keskeisen kakun osuus jo yli 77 prosenttia.
Muille palveluille jää vajaa 8 miljardia euroa, kun sote ja sivistys ovat reilut 30 miljardia.
*****
Eurojen takaa löytyvät palvelut. Jokainen leikkaus on poissa jostain. Terveyskeskusten, päivähoidon, koulujen, vanhusten palvelujen, vammaisten ja omaishoidontuen ja monien muiden tärkeiden palvelujen rahoista on kyse.
Eikä helppoa ole muistakaan palveluista säästää. Palo- ja pelastustoimen pitää pelata; samoin vesi- ja jätepalvelut. Rapistuvat puistot heikentäisivät viihtyvyyttä ja lisäisivät turvattomuutta. Tästäkään listasta on vaikea kitkeä pois.
*****
Voidaanko sitten mitään tehdä? Työtä tarvitaan lisää, jotta taataan verotulot.
Enemmän tulisi puhua verotuksesta. Suomalainen veropolitiikka on kaikkine suuryrityselämälle suunnattuine verohelpotuksineen ollut takaperoista. Verohelpotuksia on myönnetty, mutta lomautukset ja irtisanomiset ovat jokapäiväisiä. Pienyrittäjät kärvistelevät taantuman kourissa.
On löydettävä positiivisia keinoja säästötalkoisiin. Helsingissä on neljän vuoden aikana kyetty nostamaan kahdella vuodella eläkkeelle siirtymisikää. Myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Taustalla on erilaisia työhyvinvointia lisääviä toimia.
Tämä säästää selvää rahaa; Helsingissä pitkässä juoksussa säästyy jopa kymmeniä miljoonia.
*****
Miljarditalkoissa ollaan aika mahdottoman edessä. Yhtään lakia ei ole kuitenkaan kevytmielisyyden puuskassa säädetty. Ja nyt näitä pitäisi purkaa.
On laskettu, että vuoden 2006 jälkeen kuntien velvoitteet ovat kasvaneet 4 – 500 miljoonalla yksin lakien ansiosta. Montako turhaa lakia löytyy? Eipä tältä istumalta tule yhtään mieleen.
Sirpa.puhakka@pp2.inet.fi