Hoitojonot ovat olleet Helsingin asukkaiden riesana vuosi toisensa jälkeen. Ratkaisu on löydettävä pikaisesti, sillä pitkittyessään sairaudet pahenevat ja hoito kallistuu. Sote-uudistuksessa Helsingin kannattaa ajaa maakuntaveroa.

 

Helsingin Kalasataman hyvinvointi- ja terveyskeskuksesta piti tulla terveys- ja sosiaalipalvelujen lippulaiva. Sellainen, josta voi ottaa mallia palvelujen kehittämiseen.

Modernin keskuksen symboliksi nousi asiakkaita neuvova Pepper-aularobotti.  Suurista odotuksista huolimatta Kalastamassa on ollut ongelmia alusta lähtien.

Asiakkaat ovat kokeneet hortoilevansa käytävillä ja jäävänsä oman onnensa nojaan ja kaikkien työntekijöiden tilat eivät olleet tarkoituksenmukaisia.

Suuri terveys- ja hyvinvointikeskus on ollut osalle asiakkaista kokemuksena aivan liian suuri ja hallitsematon.

Samat lupaukset toistuvat vuodesta toiseen

Kaksi vuotta sitten toukokuussa kiireetöntä hoitoa joutui jonottamaan 28 päivää. Tänään (5.6.) Helsingin Sanomat kertoo jonotusajan olevan 25 päivää.

Tuolloin kaksi vuotta sitten sosiaali- ja terveyspalveluja johtanut Juha Jolkkonen lupasi tilanteen korjautuvan kesäkuussa.

Saman lupauksen asiakkaat saavat tänään. Myös Vuosaaressa ja Myllypurossa kiireettömään hoitoon on todella vaikea päästä.

Asukkaista on jokseenkin turhauttavaa, kun hoitoon pääsy ei ole helpottunut lupauksista huolimatta.

Nopea hoitoon pääsy säästää ihmisten hermoja ja kaupungin rahaa erikoissairaanhoidossa.

Kaiken ytimessä ovat terveyskeskusten työntekijät ja heidän hyvinvointinsa

Eniten jonoista kärsivät ikääntyvät, vanhukset ja työttömät eli helsinkiläiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella.

Isommat sote-keskukset ovat tulleet jäädäkseen. Tästä syystä sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien keskusten ongelmat ja pullonkaulat tulee selvittää ennen kuin uusia sote-keskuksia rakennetaan.

Kaiken ytimessä ovat työntekijät ja heidän hyvinvointinsa. Liian vähäinen työntekijöiden määrä ajaa työntekijöitä työpaikkoihin, joissa voi tehdä työtään hyvin ja eettisten periaatteidensa mukaisesti.

Vastaava ongelma on ratkottavana Helsingissä myös varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelussa sekä vanhustenhoivassa.

Ulkoistaminen voi vain täydentää palveluja

Yksityistäminen ei ole ratkaisu, ja sote-uudistuksen jälkeen palvelujen ulkoistaminen voi täydentää. Kaupungin omat palvelut ovat ykkösenä.

Kokoomuksen ajama Helsingin Kannelmäen terveysaseman ulkoistaminen on tosiasia vihreiden käännettyä kelkkansa.

Kokoomus on ajanut ulkoistamista vuositolkulla, ja nyt se onnistuu vihreiden avulla.

Ulkoistamisen seurauksia hoidon saatavuuteen ja kustannuksiin tulee seurata tarkoin.

On syytä avoimesti ottaa irti kaikki hyödyllinen tieto yksityisestä toiminnasta – olipa toimija mikä taho tahansa.

Sote-uudistus tuo uuden haasteen

Haaste on lievä ilmaus, mitä kaikkea uuden järjestelmän sisään ajaminen tuo mukanaan.

Suurin muutos Helsingissä on rahoituksen siirtyminen valtiolle. Kaupungin kannattaa ajaa maakuntaveroa, sillä Helsingin tulisi saada itselleen verotusoikeus hyvinvointialueena.

Mikä Helsingissä loppujen lopuksi muuttuu sote-uudistuksessa, jos verotusoikeuskin säilyisi?  Ainakin se, että valtio tulee jossain määrin päällystakiksi.

Jos maakuntavero tulisi, jäisi edelleenkin harkinta investointien hyväksyttävyydestä valtion peukalon alle.

Kirjoittaja on Helsingin varavaltuutettu (vas.) ja ehdolla kuntavaaleissa.