E-lohkossa ykköspaikka on jatkomahdollisuuksien kannalta elintärkeä, sillä sen itselleen nappaava joukkue välttää todennäköisesti Argentiinan kohtaamisen neljännesvälierissä.
Lohkon ennakkoarvioissa on puhuttu paljon Ranskan uudesta tulemisesta maailman huipulle. Sorruin itsekin tähän virhearvioon edellisten EM-kisojen yhteydessä, mutta tällä kertaa kellot soivat eri tahtiin.
Olen vasta viime aikoina oppinut arvostamaan toden teolla Zinedine Zidanea. ZZ ei ollut pelaajana yhtä värikäs kuin muut futishistorian kärkikastin taikurit, joten en pitänyt Zizousta aikoinaan ollenkaan. Zidane oli kuitenkin johtaja, joka ajoi joukkueitaan menestykseen oman esimerkin kautta – vuoden 2006 MM-kisojen finaalissa nähdystä häpeällisestä loppuepisodista huolimatta.
Didier Deschampsin luotsaama Ranska on jälleen uuden alun edessä, mutta siltä puuttuvat edelleen pelilliset ja mentaaliset johtajat. Joukkue on nuorempi ja ripeämpi, mutta pelaajisto kiukuttelee edelleen keskenkasvuisesti ongelmatilanteissa.
Samir Nasrin kitinä ja sen seurauksena tapahtunut joukkueesta pudottaminen kertovat paljon siitä polttoaineesta, joka ajaa ranskalaisia pelaajia nykypäivänä eteenpäin. Oma ego on aina suurempi kuin joukkueen etu. Kaukana takana ovat ajat, jolloin joukkue oli täynnä Zidanen ja Deschampsin itsensä kaltaisia henkisesti aikuisia pelaajia.
Deschamps on kaavaillut Yohan Cabayesta keskikentän keisaria, jonka tulisi ottaa legendojen rooli joukkueen johtavana suunnannäyttäjänä. Valitettavasti PSG-pelaajan auktoriteetti ei riitä tähän. Juventuksen 21-vuotias Paul Pogba on kipuamassa huippujen joukkoon, mutta tämä turnaus tulee liian aikaisin.
Jos kisat pelattaisiin Euroopassa, Ranska etenisi vuorenvarmasti jatkoon Sveitsin ohella. Sillä on huomattavasti parempi materiaali kuin kilpailijoillaan Ecuadorilla ja Hondurasilla. Etelä-Amerikan erilaisissa olosuhteissa rykelmä hyviä tai jopa erinomaisia pelaajia ei enää riitä, jos yhteinen maali on hukassa. Jatkopaikka on kiven alla.
Ranskalaisen futiksen uusi aika ei siis ole vielä koittamassa. Lohkon johtava joukkue on Sveitsi, joka majailee tällä hetkellä – uskokaa tai älkää – FIFA:n rankingin sijalla kuusi.
Sveitsi edustaa eurooppalaisen jalkapalloilun tulevaisuutta yhdessä Belgian kanssa. Ottmar Hitzfeldin joukkue on saksalaistyyppinen järjestelmällinen ryhmä, johon tarvittavan arvaamattomuuden tuovat taitavat ja mielikuvitukselliset keskikentän pelaajat.
Sveitsi on joukkue isolla J:llä. Sveitsillä ei ole yhtään varsinaista superpelaajaa, mutta sen sydän on täyttä timanttia. Napolin kaksikko Gökhan Inler–Valon Behrami dominoi keskikentällä tappaen vastustajan pelinrakentelun ja rakentaen murhaavia vastaiskuja, jotka Sveitsi päättää jäätävällä prosentilla. Kolmas Napolin mies Blerim Džemaili täydentää mafiakolmikon.
Joukkue kykenee tarvittaessa myös hallitsemaan palloa. Nürnbergin Josip Drmićillä on iso rooli Sveitsin hyökkäyksessä. Nyt on nopean hyökkääjän aika nousta uudelle tasolle ja johdattaa maansa ykkösenä jatkokierroksille.
Ecuador eli karsinnoissa kotiotteluistaan, jotka se pelasi Quitossa 2 600 metrin korkeudella merenpinnasta. Joukkue ei voittanut yhtään ottelua vieraissa. Kotona se oli puolestaan voittamaton. Ainoa kauneusvirhe tuli tasapelistä Argentiinaa vastaan. Vieraat olivat tuossa ottelussa täysin purjeessa ja voivat olla tyytyväisiä pisteeseen.
Turnauksen olosuhteet sopivat hyvin Ecuadorille. Joukkueen puolustuksen keskusta on tosin hidas, joten sen kannattaisi puolustaa syvällä ja iskeä nopeasti vastaan ManU:n Antonio Valencian ja Dynamo Moskovan Christian Noboan johdolla.
Avainkysymys on maltti. Riittääkö se kärsivälliseen pelityyliin vai lähteekö kiimainen Ecuador sinkoilemaan kaasu pohjassa joka suuntaan? Politiikassa presidentti Rafael Correan puolueessa nykyisin vaikuttava puolustuksen ex-johtohahmo Ivan Hurtado on lopettanut, joten alakerrasta puuttuu tuttu rauhoittava isähahmo.
Nykyinen keskustan kaksikko Frickson Erazo–Jorge Guagua joutuu valtaviin ongelmiin, jos sitä vastaan päästään iskemään jatkuvasti nopeilla hyökkäyksillä. Jos Ecuadorin mopo keulii liikaa, se on ulkona.
Hondurasia on pidetty jopa Ecuadoria vahvempana haastajana eurooppalaiskaksikolle, mutta sen valmistavat ottelut ovat menneet täysin vihkoon. Tulosten ei pidä antaa kuitenkaan hämätä. Kyseessä ei ole helposti voitettavissa oleva joukkue.
Hondurasin joukkueessa on paljon eurooppalaiselle yleisölle tuttuja pelaajia: Hullin Maynor Figueroa, Stoken Wilson Palacios ja Celticin Emilio Izaguirre etunenässä. Tulevaisuuden potentiaalia edustaa Anderlechtin laituri Andy Najar, joka siirtynee kesän aikana johonkin suurempaan seuraan.
Ryhmä pelaa erittäin fyysistä peliä ja on keskialueella kompakti. Vastustajan taitopelaajat saavat varautua mustelmiin. Honduras on pedantisti ohjattu joukkue. Valmentaja Luis Fernando Suarez johdatti Ecuadorin jatkopeleihin kahdeksan vuotta sitten Saksassa ja hamuaa nyt lisämenestystä.
Honduras ei anna ylimääräistä tilaa vastustajalle senttiäkään. Se olisi varmasti toivonut saavansa pelata kaikki ottelunsa Manauksessa, sillä sademetsän ilmasto suosii merkittävästi joukkuetta. Nyt Los Catrachos joutuu tyytymään yhteen viidakkomatsiin. Viimeisellä kierroksella tulee sveitsiläisille hiki.
Jatkoon: Sveitsi ja rimaa hipoen Ranska. Marginaalit ovat erittäin pienet, joten Ecuador ja Honduras kyttäävät loppuun asti paikkaa auringossa.
Lohkon nimet ja ilmiöt – seuraa näitä:
* Napolin kolmikko pyörittää peliä Sveitsin keskialueella
* Josip Drmić laittaa verkot tötterölle ja vie Sveitsin jatkopeleihin
* Les Narcissiques – saako Deschamps narsistipatonkeihin tarvittavaa ryhtiä?
* Paul Pogba – säväyttää jo nyt, mutta lopullinen läpimurto arvokisatasolla tapahtuu myöhemmin
* Ecuadorin kaasujalka – vain kärsivällisyys vie jatkoon
* Hondurasin kova taklauspeli sai treenimatsissa Englannin diivat itkemään, miten käy nyt?
* Andy Najar ja räjähtävä lähtönopeus
* Viimeisen kierroksen viidakkomatsi, Sveitsi vaikeuksissa
Ottelut (Suomen aikaa):
15.6. klo 19.00 Brasilia: Sveitsi-Ecuador
15.6. klo 22.00 Porto Alegre: Ranska-Honduras
20.6. klo 01.00 Curitiba: Honduras-Ecuador
20.6. klo 22.00 Salvador: Sveitsi-Ranska
25.6. klo 23.00 Manaus: Honduras-Sveitsi
25.6. klo 23.00 Rio de Janeiro: Ecuador-Ranska