… jatkoa blogille

Innovatiivinen tuottavuus – jo hapantunutta viiniä uudessa hanapakkauksessa? Osa 1

Mitä on hyvinvointitalous (wellbeing economy)? (1)

”Hyvinvointitalous on talous, joka on suunniteltu tarjoamaan elämänlaatua ja kukoistusta kaikille ihmisille sopusoinnussa ympäristömme kanssa. Se asettaa ihmisten ja planeetan viisi ydintarvetta toimintojensa keskipisteeseen ja varmistaa, että ne kaikki täyttyvät tasapuolisesti ensimmäistä kertaa:

  1. Luonto: Ennallistettu ja turvallinen luontomaailma kaikelle elämälle
  2. Yhteisöllisyys: yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteistä hyvää (common good) palvelevat instituutiot
  3. Ihmisarvo: Kaikille taataan riittävät voimavarat kohtuulliseen, turvalliseen ja onnelliseen elämään
  4. Reiluus: Oikeudenmukaisuus on sen kaikissa ulottuvuuksissaan talousjärjestelmien ytimessä
  5. Osallistuminen: Kansalaiset ovat aktiivisesti mukana yhteisöissään.

Tässä muutama esimerkki hyvinvointitalouden eri strategioista

Kiertotalous (Circular economy) – Muutetaan tuotanto- ja kulutusprosesseja resurssien uudelleenkäyttöä varten, suunnitellaan jätteet ja saasteet pois kierrosta ja elvytetään luontoa. Ensisijaisia tapoja tehdä tämä on jätteen kierrättäminen uuteen tuotantoon tai jätteen muuntaminen energiaksi.

Yhteisön vaurauden rakentaminen (Community wealth building) – Tunnistetaan taloudelliset ”ankkuri” -instituutiot, joilla on vahvat yhteydet paikalliseen talouteen, ”alhaalta ylöspäin” suuntautuvan ja osallistavan kehityksen edistämiseksi.

Uusiutuva talous (Regenerative economy) – Keskitytään rakentamaan luontoa uusintavaa (mimic) taloutta uudistamalla hyvinvoinnin edellyttämiä sosiaalisia ja ekologisia voimavaroja.

Taloudellinen demokratia (Economic democracy) – varmistetaan taloudellisen vallan tasapuolisen jakautuminen talouden demokraattisen hallinnan avulla politiikan, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen varallisuudenhoidon kautta.

Yhteinen hyvä talous (Common good economy)– Liiketoiminnan menestystä ei arvioida voittojen perusteella, vaan pikemminkin sen myötä, että ne ovat panostaneet ”yhteiseen hyvään” ja ovat sopusoinnussa ihmisarvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ympäristön kestävyyden ja avoimuuden arvojen kanssa.

Solidaarisuustalous (Solidarity economy)– Edistetään vastavuoroisuuden, yhteistyön ja solidaarisuuden periaatteisiin perustuvan taloudellisen toiminnan ja käyttäytymisen laajentamista.

Donitsi-taloustiede (Doughnut economics) – Tuetaan sellaisten talousjärjestelmien suunnittelua, jotka varmistavat tarvittavat sosiaaliset perustat planeettojen rajoja noudattaen.

Ydintalous (Core economy) – Tunnustetaan perheiden, ystävien ja yhteisöjen keskuudessa tapahtuvan taloudellisen toiminnan keskeisen merkityksen, joka on rahallistamaton ja jota ohjaavat rakkauden, empatian, vastuun ja huolenpidon arvot.

Perustalous (Foundational economy) – Puolustetaan julkisen politiikan käyttöä perushyödykkeiden ja -palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi kaikille ihmisille kestävällä tavalla (esim. sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisesti).”  (WEAll 2021).

Nämä strategiat asettavat tuottavuusinnovaatioille ehdot ja rajat: tuottavuuden lisäämisessä ei ole kysymys rahan ja tavaroiden nopeutetusta kierrätyksestä ja siten ainesten ja energian luonnosta luontoon siirtymisen kiihdyttämisestä ja lisäämisestä vaan ihmisen ja ekosäärin keskinäisen suhteen uudelleenjäsentämisestä.

Hyvinvointaloudessa ei ole kysymys hyvinvoinnista (wellbeing) tavoitteena ja saavutuksena vaan siitä, että hyvä elämä on tulema 1) todesta käsityksestä ekosfääristä, 2) kohtuullisuudesta, hyvästä tahdosta (well) ihmisten kesken, 3) luontoperustaisesta, siis kauniista tuottamisesta (wellmaking), sekä 4) reiluudesta (welldealing) tuloksia hyödynnettäessä.

Ihmisen koti ei ole ensisijaisesti esityksellisessä maailmassa, kaunotaiteessa/tieteessä, kielessä (mimesis) vaan suhteessamme ekosfääriin, jonka osa olemme: kuinka sisäinen maailmamme välittyy maailman sisäisyyden kanssa. Totuudella (truth) onkin vähintäänkin neljä taskua: se on tosi, hyvä, kaunis ja reilu. Se ei siis löydy taivaasta (lakiuskonnot) eikä maan uumenista (Blut und Boden) vaan niistä välitysmuodoista, joilla yhteisviljelemme aivo- ja maapeltojamme. Herätämme siis henkiin (Geist) itsemme ja Äiti maan toimintamme kautta, tulemme tietoiseksi itsestämme, sisäisestä ja ulkoisesta luonnosta ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista. ”Ihmiskunnan tuotannollinen historia on ihmisen psykologian avoin kirja”(Marx).

Eurooppalaisessa perinteessä nämä välitykset ovat olleet: esityksellinen tieto/taide, kaupunkielämä, tuotantovälineet ja yhteismitallisuus vaihdossa, siis raha. Ja vieläpä siten, että kaikki nämä välitykset ovat eläneet omaan erityistä elämäänsä ja kietoutuvat toisiinsa vain ulkokohtaisesti, siis valta/vaihtosuhteiden kautta. Siten tosi, hyvä, kaunis ja reilu eivät ole yhdessä asettuneet kaikkien ”turvallisen, kohtuullisen ja onnellisen elämän” ehdoksi. Nyt ekologinen realismi pakottaa siirtämään nämä ulkoistukset ekosfäärin sisäisiksi välityksiksi, elämän ehdoiksi.

Innovatiivinen tuottavuuden parantaminen (in-nova uuteen) liittyykin siis näiden välitysten keskinäissuhteiden määrittelyyn. Kuinka sovittaa yhteen tosi suhde ekosfääriin, inhimillisen hyvän määrittely, tuottaminen kauneuden sääntöjen mukaan ja yhteismitallistaa tuotosten hyödyntäminen reilulla tavalla siten että työstä ja tuotannosta kehittyisi ”luonnon itsevälitystä”, ”vapaata työtä”, kuten nuori Marx asian muotoilee.

… tästä on hyvä jatkaa

(1)

The Wellbeing Economy Alliance (WEAll) on johtava maailmanlaajuinen yhteistyöalusta, joka työskentelee yhdessä taloudellisten järjestelmien muutoksen katalysoimiseksi kohti hyvinvointitalouden toteutumista. WEAll:n osana on Wellbeing Economy Governments Partnership (WEGo) joka on kansallisten ja alueellisten hallitusten yhteistyöelin, johon tällä hetkellä kuuluvat Skotlanti, Uusi-Seelanti, Islanti, Wales ja Suomi.

Viitteet.

Farley,J., Burke, M., Posner S., Putnam, M., Flomenhoft,G., Kelly , B., Murray, D. F., Scanlan, A., Witham, A.  2013. Monetary and Fiscal Policies for a Finite Planet Sustainability 2013, 5, 2802-2826; doi:10.3390/su5062802

Fleissner, P.K. 2012.  Opportunities of Change: An Economist’s Perspective, International Review of Information Ethics (IRIE) Vol. 18 (12/2012), 175-186.

WEAll. Wellbeing  2021. Economy Policy Design Guide How to design economic policies that put the wellbeing of people and the planet first Examples of wellbeing economy strategies.

https://weall.org  Suomi: Economy of Wellbeing  https://stm.fi/en/economy-of-wellbeing